AfterDawn

Maineriski ajoi e-urheilun jättiturnauksen pois Suomesta: Vaasa eväsi tuen ukrainalaiselta järjestäjältä

Janne Yli-Korhonen — Fri, 5 Jun 2026 17:02:52 GMT

Syksyksi 2026 Vaasaan kaavailtu suuri Counter-Strike 2 -peliturnaus on peruttu solmuun ajautuneiden neuvottelujen päätteeksi. Kyseessä oli ukrainalaisen StarLadder-yhtiön järjestämä StarSeries Fall 2026 -tapahtuma, josta oli parhaillaan muodostumassa Suomen historian suurin elektronisen urheilun turnaus 500 000 dollarin palkintopotin kera. Turnauksen odotettiin keräävän Vaasan Sähkö Areenalle vähintään 16 000 katsojaa, mutta hanke kaatui lopulta kaupungin päätökseen evätä siltä kaikki tuki. Viime vuonna Elisa järjesti Vaasassa 95 000 euron palkintopotilla varustetun turnauksen. Ilta-Sanomat uutisoi, että neuvottelujen kriittiseksi käännekohdaksi muodostui huhtikuussa esiin noussut tieto turnaukseen mahdollisesti osallistuvista venäläispelaajista. Kyseinen jättiturnaus on osa pelijulkaisija Valven virallista kilpailujärjestelmää, jonka säännöt kieltävät pelaajien syrjinnän kansalaisuuden perusteella. Koska monet maailman kärkijoukkueista pitävät riveissään venäläispelaajia, heidän osallistumistaan ei voitu turnauksen sääntöjen puitteissa etukäteen evätä. Ilkka-Pohjalaisen haastattelema (maksumuuri) ja turnauksen paikallisena sponsorina toimineen Vilpe Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Saikkonen vahvisti, että rahoitus kuvioineen oli jo valmiina, mutta yhteisymmärrykseen ei päästy mahdollisten venäläispelaajien vuoksi. Vaasan kaupunki pelkäsi tilanteesta aiheutuvaa mahdollista mainehaittaa niin paljon, että se päätti vetäytyä kaikesta taloudellisesta ja nimellisestä yhteistyöstä. Saikkonen avasi tilanteen taustoja LinkedIn-julkaisussaan, jossa hän kritisoi kaupungin linjaa. Saikkosen mukaan keskustelun laatu kaupungin suunnalta muuttui täysin heti, kun pelaajien kansalaisuuteen liittyvät säännöt tulivat ilmi. Erityisen erikoiseksi tilanteen tekee se, että pääjärjestäjänä toimi nimenomaan ukrainalainen yritys, ja kaupungin kiellosta jäi Saikkosen mukaan Ukrainan suuntaan "hyvin outo fiilis". Saikkonen muistutti LinkedIn-tekstissään, että esimerkiksi Elisa Masters Espoo -turnauksessa nähtiin hiljattain venäläinen pelaaja ja valmentaja ilman mainehaittoja, minkä lisäksi Lahdessa nähtiin alkuvuodesta venäläisiä hiihtäjiä kisaamassa. Myös useissa muissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Espanjassa, vastaavia CS-huipputurnauksia on pystytty järjestämään ongelmitta Valven sääntöjä kunnioittaen. Tapahtuman peruuntuminen on merkittävä taloudellinen isku Vaasan alueelle. Turnauksen alueelliseksi talousvaikutukseksi arvioitiin noin kaksi miljoonaa euroa, josta pelkästään Vaasan Sportin ravintolamyynti hallilla olisi tuonut satojatuhansia euroja. Ilta-Sanomien tietojen mukaan pitkittyneet neuvottelut johtivat siihen, että hallivaraus ehti umpeutua ja StarLadder päätti lopulta siirtää turnauksensa Suomen sijaan Barcelonaan. Espanjassa turnaus kuitenkin joudutaan järjestämään suuren yleisöareenan sijaan huomattavasti vaatimattomammassa studiossa, vaikka puolen miljoonan dollarin palkintopotti ja kahdeksan globaalin kärkijoukkueen kokoonpano pysyvätkin ennallaan.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Suomen merikaapeleille kehitettiin ennakkovaroitusjärjestelmä – havaitsee ankkurin raahauksen valon heijastuksista

Janne Yli-Korhonen — Fri, 5 Jun 2026 14:40:49 GMT

Elisa, Rajavartiolaitos ja Merivoimat ovat testanneet onnistuneesti uutta merikaapelien valvontajärjestelmää Suomenlahdella. Kesäkuun alussa suoritetuissa kenttätesteissä varmistettiin järjestelmän toimivuus simuloimalla erilaisia häiriötilanteita, kuten merenpohjassa raahautuvaa ankkuria sekä merenalaisen infrastruktuurin vikoja ja niiden paikantamista. Uusi valvontaratkaisu perustuu hajautettuun akustiseen havainnointiin eli DAS-teknologiaan (Distributed Acoustic Sensing). Järjestelmässä Elisan jo olemassa oleva merikaapeli valjastetaan toimimaan poikkeuksellisia värähtelyjä mittaavana sensorina merenpohjassa. DAS-laite analysoi valokuidussa kulkevan valon heijastuksia, ja niissä tapahtuvien muutosten perusteella järjestelmä kykenee havaitsemaan esimerkiksi ankkuriaan raahaavan aluksen lähestymisen. Onnistuneiden kenttätestien jälkeen järjestelmästä on tarkoitus rakentaa automaattinen palvelu, joka lähettää hälytyksen poikkeustilanteista suoraan viranomaisille ja infrastruktuurin omistajille.

"Merenalaisen infran suojaaminen on kansallisesti tärkeä tehtävä. Viimeaikaisten kaapelirikkojen myötä olemme rakentaneet ratkaisun, joka antaa ennakkovaroituksen lähestyvästä haitantekijästä. Olemme erittäin tyytyväisiä nyt tehtyihin testeihin ja hyvään yhteistyöhön Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien kanssa. Nopea reagointimme vuodenvaihteen tapauksen yhteydessä esti vahingot muille kaapeleille. Tavoitteemme on, että ennakkovaroitusjärjestelmän avulla saisimme hälytyksen viranomaisille jo ennen ensimmäistäkään vahinkoa", sanoo Jouni Petrow, Elisan kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja.

Kesäkuun alussa järjestetyissä testeissä oli mukana laajasti eri toimijoita ja erikoiskalustoa. Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien alusten lisäksi harjoituksessa hyödynnettiin sukeltajia sekä kauko-ohjattavaa vedenalaista robottia. Vartiolaiva Uiskolta laskettiin mereen vedenalainen robotti. Kuva: Rajavartiolaitos. Laajaan yhteistyöhankkeeseen osallistuvat myös Merisotakoulu, Fingrid, Gasgrid, Geologian tutkimuskeskus sekä Helsingin yliopiston Seismologinen instituutti.

"Rajavartiolaitos johtaa EU:n kaapelitiedoksiantoon perustuvaa työtä merellisen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi Itämerellä. Mahdollistamalla nämä testit edistämme uusia tapoja suojata EU:n Itämeren rantavaltioiden kriittistä merellistä infrastruktuuria. On tärkeää, että viranomaisten lisäksi mukana on kriittistä infraa omistavia yrityksiä", kertoo kaapelitiedoksiannon toimeenpanoa valmisteleva asiantuntija Ilja Iljin Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Toimintakameroista tunnettu GoPro varoittaa yhtiön olevan vaarassa kaatua - muistikriisi kurittaa

Petteri Pyyny — Fri, 5 Jun 2026 14:35:15 GMT

Toimintakamroistaan parhaiten tunnettu GoPro on varoittanut virallisesti Yhdysvaltain finanssialaa säätelevää Securities and Exchange Commissionia (SEC), että yhtiö saattaa kaatua. Ilmoituksessaan SEC:lle (PDF) GoPro kertoi, että on olemassa "vakava epäilys, ettei yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa nykymuodossaan". Yhtiön taloushuolet ovat jatkuneet jo pitkään, sillä tilivuodelta 2024 GoPro teki 432 miljoonan dollarin tappiot ja kulukuurista huolimatta tappioita kertyi 93 miljoonaa dollaria vielä viime vuodeltakin. Nyt tekoälyhttps://dawn.fi/uutiset/2026/01/21/syy-miksi-muistien-hinnat-nousivathuuman aiheuttama muistipiirien hurja kallistuminen ja datakeskusrakentamisen aiheuttama yleinen komponenttien kallistuminen ovat iskeneet pahasti myös GoPron taloustilanteeseen kuluvana vuonna. Yhtiö ei ilmeisesti pysty siirtämään kohonneita komponenttikustannuksia suoraan kuluttajahintoihin, ainakaan nopeasti. Samalla kuluttajakysyntä on ollut GoPron mukaan alkuvuodesta heikompaa kuin aiemmin. Ilmoitus ei vielä tarkoita, että GoPro olisi välttämättä menossa konkurssiin, vaan se on Yhdysvaltain lainsäädännön vaatima etukäteisvaroitus taloudellisista vaikeuksista. GoPro on aiemmin kertonut harkitsevansa myös koko liiketoimintansa myyntiä.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

LG tuo tekoälypohjaisella 5K-skaalauksella varustetut pelinäytöt saataville – uudet UltraGear evo -näytöt maksavat 2000 euroa

Janne Yli-Korhonen — Fri, 5 Jun 2026 13:53:46 GMT

LG Electronics on tiedottanut tuovansa UltraGear evo -pelinäyttöjä Pohjoismaiden markkinoille. Alun perin alkuvuodesta CES 2026 -messuilla esitelty sarja koostuu kolmesta erikokoisesta ja eri paneeliteknologioita hyödyntävästä mallista, joiden yhteisenä nimittäjänä toimii LG:n mukaan markkinoiden ensimmäinen pelinäyttöihin tuotu laitteistotason tekoälyskaalaus. Sarjan keskiössä on LG:n 5K AI Upscaling -teknologia, joka analysoi ja parantaa kuvasisältöä reaaliajassa suoraan näytössä. Kuluttajalle tämä tarkoittaa sitä, että vanhempi tai matalamman resoluution pelisisältö saadaan näyttämään terävältä ilman tarvetta päivittää tietokoneen näytönohjainta parempaan malliin. Sarjan edullisempaa, joskin silti varsin tyyristä päätä edustavat 1 990 euron suositushinnalla saapuvat mallit 39GX950B ja 27GM950B. Näistä ensinnä mainittu GX9 on 39 tuuman kaareva OLED-näyttö laajassa 21:9-kuvasuhteessa ja 5K2K-resoluutiolla eli 5120 x 2160. Se hyödyntää valmistajan Primary RGB Tandem OLED -teknologiaa, jonka luvataan parantavan paneelin kirkkautta, värintoistoa sekä käyttöikää. Näytön erikoisuutena on Dual Mode -tila, jonka avulla käyttäjä voi lennosta vaihtaa erittäin tarkan 165 hertsin 5K2K-tilan ja huippunopean 330 hertsin WFHD-tilan (2560 x 1080) välillä pelityypistä riippuen. Samaan 1 990 euron hintaluokkaan asettuva sisarmalli GM9 on LG:n mukaan puolestaan maailman ensimmäinen 27 tuuman 5K MiniLED -pelinäyttö. Se käyttää yli 2 300 paikallista himmennysaluetta, mikä vähentää MiniLED-näytöille tyypillistä valon vuotamista eli blooming-ilmiötä ja parantaa kontrastia etenkin tummasävyisissä toimintapeleissä. Myös tästä mallista löytyy Dual Mode -tila, joka antaa pelaajalle vaihtoehdoksi joko 165 hertsin taajuuden 5K-resoluutiolla tai 330 hertsin nopeuden QHD-resoluutiolla. Sekä OLED- että MiniLED-mallit hyödyntävät lisäksi tekoälypohjaisia AI Scene Optimization- ja AI Sound -toimintoja, jotka optimoivat kuvaa ja ääntä jatkuvasti ruudulla näkyvän sisällön mukaan. Malliston järein ja kallein vaihtoehto on 2 390 euron hintainen 52G930B eli G9, jota LG kuvailee maailman suurimmaksi 5K2K-pelinäytöksi. Tämä 52-tuumainen näyttö tarjoaa 240 hertsin virkistystaajuuden ja 1000R-kaarevuuden. Näytön pystysuuntainen ala vastaa perinteistä 42 tuuman 16:9-näyttöä, mutta leveämpi 12:9-formaatti tuo huomattavasti enemmän työtilaa ja laajemman näkökentän pelaajille, jotka kaipaavat maksimaalista uppoutumista pelimaailmaan. Koko UltraGear evo -sarja on tulossa saataville pohjoismaisille jälleenmyyjille pian.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Robottiruohonleikkureista tuli kesän hitti: Älyominaisuudet nostivat keskihinnan yli 1 100 euron

Janne Yli-Korhonen — Fri, 5 Jun 2026 10:21:14 GMT

Suomalaiset ovat innostuneet toden teolla kodin automatisoinnista, ja tänä keväänä ilmiö on siirtynyt ryminällä sisätiloista pihoille ja ikkunoihin. Gigantin tuoreiden tilastojen mukaan robottiruohonleikkureiden kappalemääräinen myynti loikkasi toukokuussa peräti viisinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ensimmäiset merkit suuresta suosiosta nähtiin kuitenkin jo talvella, sillä marras-joulukuussa laitteiden myynti kasvoi jopa 20-kertaiseksi edellisvuodesta, vaikka nurmikot olivat vielä lumen alla.

"Viisi vuotta sitten kodin automatisointi tarkoitti monelle robotti-imuria. Nyt sama kehitys näkyy pihoilla. Ihmiset ostavat takaisin omaa aikaansa ja antavat laitteiden hoitaa ulkoalueiden rutiinit. Uuden sukupolven teknologia tarjoaa siihen yhä paremmat mahdollisuudet", kertoo apulaismyyntipäällikkö Miikka Lampinen Gigantista.

Kaikki Gigantin myymät mallit hyödyntävät nykyään GPS-paikannusta. Tämän ansiosta pihoille ei tarvitse enää asentaa rajalankaa, vaan leikkuualueet ja virtuaaliset rajat määritellään helposti suoraan sovelluksella. GPS-ominaisuudella varustettujen laitteiden hinnat alkavat noin 700 eurosta, mutta toukokuussa myytyjen robottiruohonleikkureiden keskihinta kohosi Gigantin mukaan yli 1 100 euroon. Kuluttajat arvostavat helppouden lisäksi älykkyyttä, sillä uusimmat mallit osaavat hyödyntää kameroita esteiden ja pihapiirin eläinten tunnistamiseen ja väistämiseen. Gigantin mukaan robottiruohonleikkurin tyypillinen käyttöikä on noin 7–10 vuotta. Akku tarvitsee yleensä vaihtoa ensimmäisenä, tyypillisesti viimeistään 5 vuoden käytön jälkeen. Olemme AfterDawnissa arvostelleet vuosien aikana muun muassa Ecovacs Goat G1 -mallin, Segway Navimow X3 -robotin ja Husqvarnan 430X Neran. Parhaillaan testissä on robotti-imureista tunnetun Roborockin ensimmäiset robottiruohonleikkurit. Sama kodin automatisoinnin trendi näkyy vahvasti myös ikkunanpesussa. K-Raudan mukaan sen valikoimiin täksi kevääksi saapuneet ikkunanpesurobotit ovat nousseet lyhyessä ajassa valtavaksi ilmiöksi. Käytännössä kaikki myyntiin tulleet erät varattiin ja myytiin loppuun lähes välittömästi, ja toukokuun lopussa myymälöihin saatiin uusi suurempi erä vastaamaan kovaan kysyntään.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Microsoft iski silmänsä GigaVaasan alueeseen uutta datakeskusta varten – solmi esisopimuksen 190 hehtaarin maakaupoista

Janne Yli-Korhonen — Fri, 5 Jun 2026 08:56:21 GMT

Microsoft on solminut esisopimuksen noin 190 hehtaarin maakaupoista Vaasassa ja Mustasaaressa mahdollista uutta datakeskushanketta varten. Maa-alue sijaitsee energiateknologiastaan tunnetulla GigaVaasa-teollisuusalueella. Suunnitellusta alueesta noin kaksi kolmasosaa sijaitsee Vaasan kaupungin ja yksi kolmasosa Mustasaaren kunnan puolella. Microsoftin mukaan GigaVaasa valikoitui kohteeksi sen valmiin teollisuusympäristön ja olemassa olevan infrastruktuurin perusteella. Kyseessä on pitkän aikavälin suunnitelma, ja seuraavaksi yhtiö aikoo kartoittaa yhdessä paikallisten kuntien ja viranomaisten kanssa, millaista toimintaa alueelle on tarkalleen mahdollista kehittää.

"Olemme todella iloisia, että olemme saamassa luotettavan, kansainvälisen toimijan GigaVaasa-alueelle. Toteutuessaan hanke tuo meille lisää data- ja energiaosaamista, joka vahvistaa asemaamme globaalina energiateknologian keskittymänä", kertoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Huhtikuussa Microsoft vahvisti etenevänsä alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ja aloittavansa Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin sijoittuvan datakeskusalueensa toisen vaiheen rakennustyöt vielä kuluvan vuoden aikana.

"Hienoa päästä etenemään hankkeessa ja tekemään yhteistyötä Vaasan ja Mustasaaren kanssa. Suomi on meille tärkeä maa, ja olemme sitoutuneet investoimaan tänne pitkällä aikavälillä", sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vidgrén.

Kotimaisille kuluttajille ja yrityksille datakeskusverkon laajentaminen lupaa entistä alhaisempia vasteaikoja, mikä on kriittistä etenkin reaaliaikaisten tekoälysovellusten toimivuuden kannalta, sekä mahdollisuutta säilyttää tiedot Suomen rajojen sisäpuolella. Microsoft on luvannut kertoa Vaasan ja Mustasaaren hankkeen yksityiskohdista lisää, kunhan suunnitelmat tarkentuvat vuoropuhelussa paikallisten yhteisöjen kanssa.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Apple vahvisti: Ensi vuonna yli 22 000 Mac-sovellusta lopettaa toimimisen pysyvästi

Petteri Pyyny — Thu, 4 Jun 2026 18:15:46 GMT

Apple on pian siirtymässä viimeiseen vaiheeseen projektissaan, joka alkoi, kun yhtiö julkisti omat M-sarjan suorittimensa ja siirryttiin ns. Apple Siliconin aikakauteen. Kuten edelliselläkin kerralla, kun Apple vaihtoi PowerPC-suorittimista Intelin x86 -suorittimiin, yhtiö huolehti siitä, että vanhat sovellukset toimivat uudellakin suoritinperheellä. Nykyiset Applen M-suorittimia käyttävät Macit käyttävät Rosetta 2 nimistä yhteensopivuusrajapintaa, joka tavallaan emuloi aiemmin käytössä ollutta Intelin suoritinarkkitehtuuria. Rosetta 2:n ansiosta vanhat, aikoinaan Intel-Maceille kehitetyt sovellukset toimivat vielä nykyisilläkin Maceillä. Mutta ensi vuoden syksyllä julkaistava macOS 28 on tässä mielessä merkittävä virstanpylväs: kyseisestä käyttöjärjestelmäversiosta tullaan poistamaan Rosetta 2, eli samalla tuhannet ja taas tuhannet vanhat Mac-sovellukset lopettavat toimimasta kokonaan. Macille on julkaistu jo sovelluksia, kuten Rosetta Check, jotka käyvät läpi kaikki tietokoneelle asennetut sovellukset ja ajurit, tarkistaen, onko mikään niistä Intelin arkkitehtuuria käyttävä. Jos jokin sovelluksista on Intelin arkkitehtuuria käyttävä ja sille ei ole koskaan julkaistu Apple Silicon -versiota, ohjelmaa ei yksinkertaisesti ei voi enää käyttää macOS 28:sta eteenpäin. Rosetta Check -sovelluksen tueksi on kehitetty myös käyttäjien voimin ylläpidetty tietokanta, jossa on listattuna tällä hetkellä yli 22 000 ainoastaan Intelin arkkitehtuurilla toimivaa Mac-sovellusta tai -ajuria. Aivan täysin Apple ei uskalla Intelin arkkitehtuurin yhteensopivuutta lopettaa, sillä macOS 28:iin jää mukaan edelleen "miniversio" Rosetta 2 -yhteensopivuustilasta, joka on tarkoitettu tukemaan tiettyjen pelien toimivuutta tulevissakin macOS-versioissa.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Google yllätti: Antaa kaikkien valmistaa rannehihnoja Fitbit Airille, julkaisi CAD-kuvat, kannustaa 3D-printtaamaan

Petteri Pyyny — Thu, 4 Jun 2026 17:33:55 GMT

Googlen hiljattain julkaisemasta Fitbit Air -aktiivisuusrannekkeesta on tullut nopeasti valtava hitti. Satasen maksava Fitbit Air on siis näytötön ja napiton, vain 12 grammaa painava kapistus, joka mittaa aktiivisuutta, unta ja terveyttä taustalla, automaattisesti. Eli tavallaan kuin Oura, mutta halvempi ja ranteessa pidettävä. Kapistus kävi meidänkin pitkässä testilainassa ja arvostelussamme kehuimme Fitbit Airin käytön helppoutta. Fitbit Air onkin myyty monista kaupoista loppuun ja esimerkiksi Googlen oma verkkokauppa lupailee toimituksia joillekin väreistä vasta kesäkuun lopulle. Yhtiö on selkeästi päättänyt panostaa tuotteen suosioon kaikilla mahdollisilla tavoilla ja päinvastoin kuin monet muut laitevalmistajat, Google että ulkopuoliset tahot kehittäisivät Fitbit Airille mahdollisimman paljon erilaisia oheistuotteita ja rannehihnoja. Google julkaisi tarkat ohjeet siihen, miten Fitbit Airille voi suunnitella, valmistaa ja vaikkapa 3D-tulostaa omia rannehihnoja. Julkaisun yhteydessä on jaettu tarkat CAD-kuvat, ohjeita suunnittelun avuksi ja neuvoja yleisimpien virheiden välttämiseksi. Google ei myöskään peri mitään yhtiöiltä, jotka haluavat valmistaa Fitbit Airille tarkoitettuja lisävarusteita ja myydä niitä. Jotkut ovat jo netissä innostuneet virittämään Fitbit Airin pienen, vain 5 grammaa painavan anturin myös perinteisten rannekellojen hihnan sisäpuolelle - joten luovuus todennäköisesti tulee kukkimaan vahvasti Fitbit Airin lisävarusteiden osalta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Lakimuutos tulossa: Viranomaiset saavat hyödyntää generatiivista tekoälyä asiakaspalvelussa

Janne Yli-Korhonen — Thu, 4 Jun 2026 16:36:22 GMT

Suomen viranomaisten kankeat ja ennalta ohjelmoidut chatbotit saattavat pian jäädä historiaan. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen digipalvelulain muuttamisesta siten, että viranomaiset voisivat jatkossa antaa neuvontaa asiakkailleen automaattisesti generatiivisen tekoälyn avulla. Esityksen tavoitteena on tehostaa julkishallinnon toimintaa sekä parantaa neuvonnan laatua ja saatavuutta kellon ympäri. Uudistus on suoraa jatkumoa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmalle, jossa tavoitellaan uusien teknologioiden täysimääräistä hyödyntämistä julkisella sektorilla. Nykyinen, noin kolme vuotta sitten voimaan tullut lainsäädäntö on rajoittanut viranomaisten automaattisen neuvonnan vain ihmisen valmiiksi kirjoittamiin vastauksiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut usein heikohkoja chatbot-palveluita, jotka osaavat vastata vain täsmälleen ennalta määriteltyihin kysymyspolkuihin. Generatiivisen tekoälyn ja suurten kielimallien kehitys mahdollistaa kuitenkin vastauksien muodostamisen reaaliajassa viranomaisen oman aineiston pohjalta. Tämän myötä asiointipalvelut voisivat vastata kansalaisten kysymyksiin huomattavasti aiempaa joustavammin ja yksilöllisemmin. Viranomaiset eivät saa ottaa käyttöön julkisia tekoälybotteja sellaisenaan. Lakiesitys asettaa vaatimukset tietoturvalle, tietosuojalle ja hyvälle kielenkäytölle. Ennen tekoälyneuvonnan aloittamista viranomaisen on arvioitava mahdolliset virheriskit sekä varmistettava, ettei järjestelmä toimi syrjivästi. Lisäksi tekoälyn toiminnasta on nimettävä vastuulliset henkilöt, joihin kohdistuu virkavastuu. Kansalaisten kannalta uudistus ei tarkoita pelkästään koneiden kanssa asiointia, sillä oikeus ihmisen antamaan neuvontaan säilyy ennallaan. Tekoäly nähdään vain yhtenä uutena palvelukanavana muiden joukossa. Ehdotettu laki on kaavailtu tulevaksi voimaan vuoden 2027 alussa, mutta jo käytössä olevia, valmiisiin vastauksiin perustuvia järjestelmiä saa käyttää entiseen tapaan ilman uusia selvityksiä, ellei niihin tehdä merkittäviä muutoksia.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Ouluun nousee jättimäinen tekoälydatakeskus – kapasiteettipotentiaali jopa 300 megawattia

Janne Yli-Korhonen — Thu, 4 Jun 2026 14:51:36 GMT

Pohjoismainen pilvi- ja konesalitoimittaja Glesys ja kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian Asset Management ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden tekoälyvalmiin datakeskuskampuksen rakentamisesta Ouluun. Campus Oulu -nimellä kehitettävä kokonaisuus nousee alueelle, jolla on jo valmiiksi merkittävää infrastruktuuria ja sähkönsyöttökapasiteettia. Tiloina hyödynnetään Nokian entisiä tiloja Oulun Ruskossa. Tämän olemassa olevan valmiuden ansiosta hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan käyttöön nopeasti, jo syksyllä 2026. Ensimmäisessä vaiheessa uuden konesalikampuksen kapasiteetin arvioidaan olevan noin 8 megawattia. Tarkoituksena on kuitenkin laajentaa Campus Oulua vaiheittain asiakaskysynnän ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmien mukaan. Pitkällä aikavälillä kampuksen kokonaiskapasiteettipotentiaali on jopa 300 megawattia. Esimerkiksi hiljattain Utajärvelle julkaistiin 200 megawatin keskus ja Kauhajoelle on nousemassa 150 megawatin laitos. Kampus on suunniteltu vastaamaan tekoälybuumin ja suurteholaskennan tuomaan kasvavaan tarpeeseen, jossa vaaditaan kykyä käsitellä ja tallentaa valtavia määriä dataa sekä tukea tekoälyyn liittyviä palveluita. Kampus tulee toimimaan uusiutuvalla sähköllä. Lisäksi alueella selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia hyödyntää konesaleista syntyvää hukkalämpöä osana paikallisia energiaratkaisuja. Glesysillä on jo ennestään datakeskus- ja pilvi-infrastruktuuria Suomessa Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Oulussa, joten uusi hanke täydentää sen nykyistä tarjontaa. Sijaintipaikaksi Oulu valikoitui alueen vahvan teknologia- ja tutkimusympäristön sekä ICT-, tekoäly- ja tietoliikenneosaamisen ansiosta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Gigantin emoyhtiölle 1,85 miljoonan euron sakot – koskee myös suomalaisia Gigantti-klubin jäseniä

Janne Yli-Korhonen — Thu, 4 Jun 2026 14:16:39 GMT

Norjan tietosuojaviranomainen on määrännyt Gigantin emoyhtiölle Elkjøpille 20 miljoonan Norjan kruunun, eli noin 1,85 miljoonan euron suuruisen hallinnollisen seuraamusmaksun tietosuojalainsäädännön rikkomisesta, kertoo Tietosuojavaltuutetun toimisto. Tapaus kytkeytyy kanta-asiakkaiden henkilötietojen käsittelyyn ilman lainmukaista ja pätevää suostumusta. Gigantti on osa Pohjoismaissa toimivaa Elkjøp Nordic -konsernia, joten viranomaisen päätös koskee suoraan myös suomalaisia Gigantti-klubin jäseniä. Sakoista päättäneen viranomaisen tutkimukset käynnistyivät jo vuonna 2022, jolloin Elkjøp Nordicin ja Elkjøp Norgen toimintaan tehtiin tarkastus. Paljastuneiden tietosuojarikkomusten arvioidaan vaikuttavan yli kuuteen miljoonaan asiakasklubin jäseneen eri Pohjoismaissa. Viranomaiset totesivat, että yhtiö epäonnistui suostumusten pyytämisessä, sillä se ei eritellyt kuluttajille kaikkia niitä tarkoituksia, joihin kerättyjä henkilötietoja loppujen lopuksi käytettiin. Asiakkaat jätettiin käytännössä ilman riittävää tietoa omien datansa kohtalosta. Tietosuojalainsäädännön mukaan kuluttajalle on aina tehtävä täysin selväksi, millaiseen käsittelyyn häneltä lupaa pyydetään. Käyttötarkoitukset täytyy yksilöidä tarkasti, ja erilaista toimintaa varten on kerättävä erilliset suostumukset. Gigantin emoyhtiön kohdalla suostumuksia ei ollut jaoteltu oikein, vaikka tietoja käytettiin erilaisiin tarkoituksiin, kuten suoramarkkinointiin, profilointiin eli asiakasprofiilien luomiseen sekä tietojen jakamiseen eteenpäin ulkopuolisille markkinointi- ja analytiikkakumppaneille. Luvattoman datankäsittelyn lisäksi tarkastuksessa ryöpytettiin yhtiön muitakin toimintatapoja. Elkjøp ei ollut vastannut asiakkaiden omien henkilötietojen tarkastus- ja korjauspyyntöihin määräajassa. Yhtiö sai moitteita myös siitä, ettei se ollut tehnyt vaadittavia arviointeja asiakastietojen käyttämisestä uusiin tarkoituksiin, eikä se ollut tutkinut riittävän perusteellisesti, voiko sen tekemä tietojen käsittely edes perustua lainmukaiseen oikeutettuun etuun. Norjan tietosuojaviranomainen toimi johtavana valvontaviranomaisena, koska Elkjøp-konsernin päätoimipaikka sijaitsee Norjassa. Suomen, Ruotsin, Islannin ja Tanskan tietosuojaviranomaiset osallistuivat asian käsittelyyn. Norjan tietosuojaviranomaisen antama sakkoja koskeva päätös ei ole vielä lainvoimainen, joten yhtiöllä on mahdollisuus valittaa ratkaisusta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Prisman käsiskannerit siirtyvät puhelimeen – uusi päivitys tuo skannauksen ja vilkkuvat hyllytekstit sovellukseen

Janne Yli-Korhonen — Thu, 4 Jun 2026 11:40:38 GMT

S-ryhmä on tiedottanut digitaalisten palveluiden ja tekoälyratkaisujen vyörytyksestä, joka voi muuttaa merkittävästi kauppareissuja. Näkyvimpänä uudistuksena Prismoista tuttu Kerää ja skannaa -palvelu siirtyy suoraan asiakkaiden omiin älypuhelimiin. Jatkossa asiakkaat voivat skannata tuotteensa kaupan erillisen käsiskannerin sijaan S-Ostoslista -sovelluksella. Ominaisuus tuodaan Prismoihin käyttöön vaiheittain. Mobiiliskannauksen lisäksi sovellukseen tuodaan hyllynreunaintegraatio, joka helpottaa kadoksissa olevien tuotteiden etsimistä myymälässä. Käyttäjä voi nimittäin ohjata puhelimellaan myymälän sähköisiä hyllynreunaetikettejä ja laittaa etsimänsä tuotteen hintalapun vilkkumaan hyllyssä. Kaupparyhmän oma tekoäly oppii jatkuvasti asiakkaan ostoshistoriasta ja S-Etukortin käytöstä, minkä ansiosta palvelut muuttuvat yhä personoidummiksi. Esimerkiksi S-kaupat-palvelussa eli ruoan verkkokaupassa tekoäly osaa nyt luoda valmiin ostoslistan yhdellä napinpainalluksella aiempien ostosten perusteella. Samalla tavalla S-Ostoslista-sovellus ja S-mobiili mukauttavat tuotesuosituksiaan reaaliajassa sen mukaan, miten asiakas reagoi ehdotuksiin. Yhteishyvä Ruoka -palvelussa tekoäly pystyy muuntamaan esimerkiksi älypuhelimen kameralla kuvatun, käsin kirjoitetun paperisen reseptin suoraan digitaaliseksi ja toimivaksi reseptiksi sovelluksessa. ABC-liikennemyymälöissä puolestaan laajennetaan älykkäitä pikakassoja, jotka oppivat asiakkaan asioinnista ja suosittelevat tämän makuun ja ruokavalioon sopivia vaihtoehtoja. Nämä ravintolan ja marketin tuotteet yhdistävät pikakassat laajenevat vuoden loppuun mennessä noin 40 ABC-liikennemyymälään. Tulevaisuudessa S-ryhmän tekoälykehityksen tavoitteena on luoda asiakkaan kanssa keskusteleva malli, joka ymmärtää hakuja pelkkien avainsanojen sijaan kontekstin kautta. Esimerkiksi hakusanan "pizza" kohdalla järjestelmä osaisi tulkita käyttäjän historian perusteella, etsiikö tämä pakasteallasta, reseptin ainesosia vai kenties suositusta lähimmästä S-ryhmän ravintolasta. Kuluttajasovellusten ohella tekoälyä testataan ja otetaan käyttöön taustajärjestelmissä. S-ryhmän ravintoloissa pilotoidaan parhaillaan AI-apuria, joka pystyy koostamaan ja analysoimaan ravintolan kaiken liiketoimintadataan ja tarjoamaan toimenpidesuosituksia vain 40 sekunnissa. S-ryhmän mukaan työkalu vähentää ravintolapäälliköiden käsin tekemää analyysityötä ja varmistaa tiedon siirtymisen suoraan käytännön johtamiseen. Laaja tekoälyratkaisu otetaan käyttöön S-ryhmän ravintolaverkostossa kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

YouTube ryhtyy tunnistamaan tekoälyllä tehdyt videot ja merkitsee ne selkeästi

Petteri Pyyny — Thu, 4 Jun 2026 04:54:00 GMT

YouTube tiukentaa linjaansa tekoälyllä tuotetun videomateriaalin suhteen ja alkaa sekä tunnistaa että merkitä tekoälyllä tehdyt videot aiempaa paremmin. Ensinnäkin jatkossa kaikki YouTubeen lisätyt videot ajetaan YouTuben tunnistusalgoritmin läpi, jonka pitäisi tunnistaa varsin hyvin, onko video tehty tekoälyllä tai tekoälyn avulla. Toisekseen kaikkiin tekoälyllä tehtyihin videoihin tulee pakollinen, selkeä merkintä siitä, että ne on tehty tekoälyn avulla - tieto näkyy suoraan videon yhteydessä. Muutos koskee sekä pitkiä, perinteisiä YouTube-videoita että uudempia, TikTokin kanssa kisaavia pystysuuntaisia lyhytvideoita eli YouTube Shorts -videoita. Tähän asti tekoälymerkinnät ovat perustuneet sisällöntuottajien vapaaehtoiseen ilmoitukseen latausvaiheessa tai sen jälkeen. Jatkossakin tekijöiden on pakko ilmoittaa, ovatko lisätyt videot tekoälyllä tehtyjä, mutta YouTube ei enää luota pelkästään tekijöiden ilmoitukseen, vaan rinnalle tulee algoritmiin pohjautuva automaattinen tunnistus. YouTuben mukaan sen tähtäimessä ovat erityisesti tosielämää selkeästi muistuttavat, mutta tekoälyllä tehdyt tai manipuloidut videot. Jos järjestelmät päättelevät, että video on olennaisilta osin tekoälyn muokkaama, siihen lisätään tekoälymerkintä automaattisesti, vaikka videon lisännyt tekijä ei olisi kertonutkaan, että video on tehty tekoälyn avulla. Merkintöjen visuaalinen esitystapa muuttuu sekä pitkissä videoissa että Shorts-sisällössä. Pitkissä videoissa tekoälyilmoitus tuodaan jatkossa suoraan videon alapuolelle, videon tekstikuvauksen yläpuolelle, eikä sitä enää "piiloteta" osaksi videon kuvauskenttää. Lyhyissä Shorts-videoissa merkintä näkyy videon päällä "leijuvana" varoituksena videota toistettaessa. Tavoitteena on, että katsoja ymmärtää heti, että nyt katson tekoälyllä tehtyä videoita - ilman, että asiaa tarvitsee alkaa sen kummemmin selvittelemään. Täysin epärealistinen, animoitu tai vain kevyesti muokattu sisältö voi jatkossakin saada "kevyemmän" tekoälymerkinnän, joka näkyy vain kuvaustekstin yhteydessä. Automaattinen tunnistus ei sulje pois virheiden mahdollisuutta, ja YouTube tarjoaa sisällöntuottajille väylän kiistää vääriksi kokemiaan merkintöjä YouTube Studio -työkalun kautta. Kaikkia merkintöjä ei kuitenkaan voi poistaa tai muuttaa. Esimerkiksi videot, jotka on luotu YouTuben omilla tekoälytyökaluilla, säilyttävät tekoälyllä tehdyn merkinnän pysyvästi. Samoin sellaiset videot, joista löytyy teknologiajättien yhdessä käyttämän C2PA-standardin mukaiset metatiedot (joissa kerrotaan videon tekoon käytetty tekoälyalusta), saavat automaattisesti pysyvän, näkyvän tekoälymerkinnän. Samalla myös videon tekijöiden riski kasvaa: mikäli tekijä ei ole ilmoittanut, että video on tehty tekoälyllä, mutta algoritmi päättää sen olevan tekoälyllä tehtyä - ja valitusprosessissa ihmissilmät vahvistavat havainnon, seuraa sanktioita. Googlen tukisivuston mukaan yhtiö voi sulkea tubettajan tilin pysyvästi, mikäli käyttäjä lataa jatkuvasti tekoälyllä tehtyjä videoita palveluun, kertomatta, että videoiden tekoon on käytetty tekoälyä.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Euroopan parlamentti heivasi Googlen hakukoneen ja otti tilalle eurooppalaisen hakukoneen

Petteri Pyyny — Wed, 3 Jun 2026 17:51:23 GMT

Euroopan parlamentti on näyttämässä esimerkkiä ns. digitaalisesta itsenäisyydestä. Parlamentin kaikkiin tietokoneisiin vaihdetaan huomenna, 4. kesäkuuta, oletushakukoneeksi Googlen tilalle ranskalainen Qwant-hakukone. Kirjoitimme Qwantista jo keväällä pitkän ja perusteellisen artikkelin, kun olimme tehneet vastaavan vaihdon omassa arjessamme. Euroopassa on Donald Trumpin toisen presidenttikauden aikana herännyt konkreettinen huoli siitä, miten riippuvaisia Euroopassa ollaan Yhdysvaltain teknologiayrityksistä. Ensinnäkin Yhdysvaltain tiedustelulainsäädäntö mahdollistaa kaiken - myös Euroopassa säilytettävän, eurooppalaisia koskevan tiedon - päätymisen Yhdysvaltain käyttöön, jos tieto on amerikkalaisten yritysten hallinnoimaa. Toinen selkeä huoli koskee sitä, että Yhdysvaltain poliittisen tilanteen vuoksi ei voida enää olla täysin varmoja siitä, että amerikkalaiset palvelut jatkaisivat toimintaansa tulevaisuudessakin. Lähes kaikille palveluille on kuitenkin olemassa eurooppalaisia vaihtoehtoja, kun niitä uskaltaa vain kokeilla. Parlamentti haluaa omalla toiminnallaan antaa selkeän esimerkin siitä, että vaihto eurooppalaisiin ratkaisuihin on mahdollinen. Tärkein syy, Politicon saamien tietojen mukaan on kuitenkin nimenomaan huoli yksityisyydestä - eli siitä, vuotavatko europarlamentaarikkojen tiedot Yhdysvaltain hallinnolle amerikkalaisia hakukoneita, kuten Googlea tai vaikkapa DuckDuckGo'ta käytettäessä. Qwantin hakukoneeseen voi tutustua osoitteessa Qwant.com.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Kelalla kesti vuoden vastata tietopyyntöön - perusteli hitautta sillä, että virastolla käytössä on vain yksi USB-muistitikku

Petteri Pyyny — Wed, 3 Jun 2026 17:28:47 GMT

Kelalle on annettu huomautus lainvastaisesta menettelystä tietopyynnön käsittelyssä, kun asiakkaan rekisteritietojen toimittaminen viivästyi yli vuoden. Viivästyksen syyksi kerrottiin salatun USB-muistitikun puuttuminen ja sen toimitusongelmat. Apulaisoikeusasiamies pitää laitoksen toimintaa erityisen moitittavana ja katsoo, ettei tekninen tai hankinnallinen ongelma oikeuta poikkeamaan julkisuuslain määräajoista. Kantelun tehnyt asiakas pyysi Kelalta asiakirjojaan ensimmäisen kerran helmikuun alussa 2025 ja edellytti nimenomaisesti, että tiedot toimitetaan muistitikulla. Tietopyyntöä käsiteltiin Kelan Tampereen toimistossa, jossa käytössä oli vain yksi salattu muistitikku. Laitoksen selvityksen mukaan tikku oli tuolloin edellisellä tietojen pyytäjällä, joka ei palauttanut sitä toimistoon pyynnöistä huolimatta. Uutta salattua muistitikkuerää odotettiin laitoksen mukaan pitkään, sillä toimittajalla oli saatavuusongelmia ja toimittaja vaihtui prosessin aikana. Kela vastasi asiakkaalle ensimmäisen kerran huhtikuussa 2025. Vastauksessa kerrottiin, ettei toimistolla ole käytettävissä USB-muistitikkua ja että uusi tikku oli tilattu maaliskuussa. Samalla asiakkaalle oli toimitettu erillisen rekisteritietopyynnön perusteella osa samoista tiedoista, joita hän oli pyytänyt myös muistitikulla. Asiakas piti kuitenkin voimassa alkuperäisen pyyntönsä, jossa vaadittiin nimenomaan tietojen luovuttamista muistitikulla. Tilanne jatkui ratkaisemattomana lähes vuoden. Uusi salattu muistitikku saatiin Tampereen toimistolle vasta maaliskuussa 2026, jolloin pyydetyt asiakirjat pystyttiin lopulta toimittamaan asiakkaalle. Näin tietojen luovuttamiseen kului yli vuosi, vaikka julkisuuslain mukaan tietopyyntö on käsiteltävä viivytyksettä ja ehdoton enimmäiskäsittelyaika on yksi kuukausi. Lain tarkoittama määräaika ylittyi siis huomattavasti. Ratkaisussaan (PDF) apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja katsoo, että pelkkä muistitikun puuttuminen ei oikeuttanut Kelan viivytystä. Hänen mukaansa Kelan olisi pitänyt ensisijaisesti olla yhteydessä asiakkaaseen ja ehdottaa vaihtoehtoista toimitustapaa, esimerkiksi tietojen luovuttamista muulla turvallisella tavalla. Jos asiakkaan vaatimusta usb-tikusta ei olisi voitu täyttää, laitoksen olisi tullut tehdä julkisuuslain mukainen kielteinen päätös, jota asiakas olisi voinut halutessaan hakea muutoksenhakuteitse. Tällaista päätöstä ei kuitenkaan annettu. Apulaisoikeusasiamies katsoo myös, että valtakunnallisesti toimivana organisaationa Kelalla olisi ollut velvollisuus selvittää, olisiko muissa toimipisteissä ollut käytettävissä salattuja muistitikkuja. Lisäksi Kela olisi voinut hankkia uuden muistitikun muualta, jos sopimustoimittaja ei kyennyt toimittamaan laitteita kohtuullisessa ajassa. Ratkaisun mukaan Kela ryhtyi konkreettisiin toimiin tietopyynnön toteuttamiseksi vasta sen jälkeen, kun apulaisoikeusasiamies lähetti selvityspyynnön maaliskuussa 2026. Apulaisoikeusasiamies pitää Kelan menettelyä tietopyynnön käsittelyssä erittäin moitittavana. Päätöksessä todetaan, että asiassa jää jopa epäselväksi, olisiko kantelijan pyyntöön vastattu lainkaan ilman kanteluprosessin käynnistymistä. Kela saa ratkaisun johdosta virallisen huomautuksen tietopyynnön lainvastaisesta käsittelyajasta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit