AfterDawn

Kyberturvallisuuskeskus varoittaa: Huijarit lähestyvät nyt oikeilla hotellivarauksen tiedoilla

Janne Yli-Korhonen — Sun, 18 Oct 2026 17:33:05 GMT

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa ovelista huijausviesteistä, joita lähetetään majoituspalveluiden nimissä. Virasto on saanut tällä viikolla useita ilmoituksia tapauksista, joissa rikolliset hyödyntävät viesteissään asiakkaiden täysin aitoja varaustietoja. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan huijareiden käyttämät varaustiedot ovat voineet vuotaa esimerkiksi jonkin majoituspalvelun tai varausjärjestelmän kautta. Huijausviesteissä vedotaan tyypillisesti kiireeseen ja luodaan hätääntymisen tunnetta. Vastaanottajalle saatetaan väittää, että majoitusvaraus täytyy pikaisesti vahvistaa syöttämällä maksukortin tiedot viestissä olevan linkin kautta. Rikollisten perimmäisenä tavoitteena on kalastella luottokorttitietoja tai verkkopankkitunnuksia ja varastaa uhrilta rahaa.

"Vaikka viestissä olisi oikeita tietoja varauksestasi, se ei välttämättä tarkoita, että viesti olisi aito. Jos viestissä pyydetään esimerkiksi maksukorttitietoja, varmista viestin aitous ottamalla yhteyttä majoituspalveluntarjoajaan sen virallisten yhteystietojen kautta", muistuttaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Antti Nikkinen.

Kyberturvallisuuskeskus kehottaa suhtautumaan yllättäviin maksupyyntöihin ja linkkeihin varauksella, vaikka tiedot omasta varauksesta pitäisivät paikkansa. Viesteissä olevia linkkejä ei tule avata eikä maksutietoja syöttää ennen kuin asia on varmistettu suoraan majoituspalvelulta sen virallisia yhteystietoja käyttäen. Majoitushuijausten ohella Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksessa nostetaan esiin Microsoft 365 -tilimurrot, joita ilmoitettiin syyskuussa ennätyksellinen määrä. Rikolliset ovat hyödyntäneet muun muassa tekoälyavusteista laitekoodikalastelua. Lisäksi viikon aikana on liikkunut S-Pankin nimissä lähetettyjä kalastelutekstiviestejä sekä veroteemaisia sähköposteja, joissa on ollut liitteellä haitallinen tiedosto, jonka asentaminen on johtanut esimerkiksi käyttäjän kalenterin jakamiseen suoraan rikolliselle.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Opas: Myykö älykellosi sijaintitietojasi eteenpäin?

Petteri Pyyny — Sun, 18 Oct 2026 09:52:33 GMT

Ihmisten sijaintitiedot ovat yksittäisinä tietoina suhteellisen vähäarvoisia yrityksille. Niitä näytetään tyypillisesti mainonnan tehokkaampaan kohdentamiseen ja koska mainonta toimii laajoissa massoissa, on yksittäisen ihmisen tietojen yksikköhinta erittäin pieni - sentin murto-osan murto-osia. Mutta pahatahtoiselle toimijalle: suivaantuneelle ex-puolisolle, yritysvakoilijalle tai stalkkerille yksittäisenkin ihmisen sijaintitiedot voivat olla hyvinkin arvokasta tietoa. Tähän liittyen HS.fi julkaisi hiljattain varsin kattavan katsauksen siitä, miten helposti yksittäisten ihmisten sijaintihistoriaa voi analysoida (maksumuuri, evästepakko) täysin avoimesti myytävistä sijaintitietopaketeista. Kuten sivuston selvityksessä kävi ilmi, lähes poikkeuksetta sijaintitiedot kerätään puhelimelle asennettujen sovellusten kautta. Ja lähes aina käyttäjän itsensä asentamien, ilmaisten sovellusten kautta. Mutta entäs sitten älykellot, jotka keräävät meistä äärimmäisen tarkkaa sijaintitietoa..?

Turvalliset valmistajat

Muutama iso toimija voidaan varsin hyvällä omallatunnolla rajata "turvalliksi" tässä suhteessa: amerikkalainen Apple, amerikkalainen Garmin, suomalainen Polar ja suomalainen, mutta nykyisin kiinalaisen emoyhtiön omistuksessa oleva Suunto eivät käyttöehtojensa mukaan myy käyttäjiensä sijaintitietoja eteenpäin. Näiden perinteisten äly- ja urheilukellotoimijoiden osalta maineriski olisi aivan liian valtava, jos ne itse ryhtyisivät kauppaamaan käyttäjiensä sijaintitietoja.

Wear OS

Googlen kehittämä älykellojen käyttöjärjestelmä Wear OS on käytössä useilla laitevalmistajilla, kuten OnePlussalla ja Samsungilla sekä tietysti Googlen omissa kelloissa. Googlen tapauksessa kellot yhdistetään oletusarvoisesti käyttäjän omaan Google-tillin. Ja koska Googlen ydinbisnes ei ole hakukoneen pyörittäminen tai älykellojen valmistus, vaan mainosmyynti, yhtiön käyttöjärjestelmää käyttävät kellot lähtökohtaisesti täydentävät tiedoillaan Googlen itsensä käyttäjästä keräämää mainosprofiilia. Googlekaan ei kuitenkaan kerää treeneistä tai terveystiedoistaan syntynyttä dataa mainosverkkonsa käyttöön. Sen sijaan Wear OS -kelloista kerätään aika ajoin sijaintitietoa, samaan tapaan kuin Android-puhelimista, joista saadaan Googlelle yleistasoista kuvaa siitä, missä käyttäjä milloinkin on. Google ei varsinaisesti myy tätä dataa itse eteenpäin lainkaan, sillä se on yhtiön tärkein bisnesväline. Mutta se toki mahdollistaa mainosten kohdennuksen omassa verkossaan ja omilla mainostyökaluillaan. Mutta Googlelle päätynyttä, kellosta kerättyä tarkkaa tai edes summittaista sijaintidataa eivät muut saa käyttöönsä kuin Google.

Pienet valmistajat

Mitä tuntemattomampi kellomerkki on kyseessä ja mitä edullisemmin se jossain halpakaupan tarjouksessa on myynnissä, sitä enemmän riskit kasvavat. Kannattaa aina itsekseen miettiä siitä, mikä on todennäköisimmin kellon valmistaneen yhtiön liiketoimintamalli. Polarin ja Garminin kaltaisilla yhtiöillä bisnesmalli on myydä varsin arvokkaita kelloja. Googlella bisnesmallina on kerätä käyttöjärjestelmästä tietoja oman mainosverkkonsa polttoaineeksi. Applen ideana on lukita käyttäjät omaan ekosysteemiinsä. Mutta monilla muilla valmistajilla liiketoimintamalli voi olla varsin inhimillinen: tehdään rahaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, millä sitä suinkin voidaan tehdä.

Todellinen riski: Sovellukset

Lopulta kuitenkin tärkeimmät riskit eivät yleensä liity kellon käyttöjärjestelmään tai kelloon itseensä, vaan sovelluksiin. Todennäköisin tapa saada omia sijaintitietojaan vuotamaan älykellosta on se, että kelloon asentaa sovelluksia, jotka haluavat itselleen oikeudet sijaintitietoihin. Olipa se sitten taskulaskin, taskulamppusovellus tai musiikkisovellus, jonka päätit asentaa kelloon - jos se kysyy tarpeettomasti lupaa sijaintitietoihin, sovellus hyvin todennäköisesti myy kyseistä dataa eteenpäin. Tai oikeastaan täsmennettäköön, että sovellukset tai sovelluskehittäjät eivät nekään yleensä suoraan myy dataa mihinkään, vaan sovelluksiin on paketoitu mukaan jonkin data brokerin tarjoama kilke (SDK), joka automaattisesti kerää tietoja data brokereille, eli laajoja tietovarantoja kerääville tahoille, joihin Helsingin Sanomatkin viittasi artikkelissaan. Kyseiset valtavia tietovarantoja keräävät data brokerit sitten tyypillisesti maksavat jonkinlaisia, käyttäjämääriin pohjautuvia korvauksia sovellusten kehittäjille. Apple on pyrkinyt rajoittamaan tätä toimintaa omassa älykellojen ekosysteemissään, mutta edes Apple ei sitä oikeasti pysty estämään, jos käyttäjä antaa sovelluskaupasta asennetulle sovellukselle luvan sijaintitietoihin.

Todellinen riski: Ulkopuoliset palvelut

Toinen riski liittyy siihen, miten käyttäjä antaa kerättyjen tietojen siirtyä muihin palveluihin. Juoksijoille ja pyöräilijöille on tarjolla hurja määrä erilaisia verkkopalveluita, joihin voi suoraan yhdistää älykellonsa keräämän datan. Tunnetuimmat, kuten Strava, ovat tässä suhteessa luotettavia, sillä niilläkin on valtava riski mainehaitasta, jos ne lähtevät sooloilemaan käyttäjiensä sijaintitiedoilla. Mutta mitä tuntemattomampi uusi palvelu on kyseessä, johon voisi halutessaan kipata treenausdatansa saadakseen niistä kivoja käppyröitä, sitä todennäköisempää on, että kerätyt tiedot pyritään muuttamaan rahaksi tavalla tai toisella.

Valtiotason toimijat

Toki, sitten on olemassa yksi merkittävä poikkeus kaikkeen aiemmin lueteltuun - eli valtiotason toimijat. Yhdysvallat ja Kiina saavat koska tahansa omien maidensa toimijoilta kaiken käyttäjistä kerätyn datan halutessaan, sillä maiden lainsäädännöt antavat niiden viranomaisille äärimmäisen laajat oikeudet päästä ihmisten henkilötietoihin. Näiden kahden välilläkin on toki merkittäviä eroja, sillä Kiinassa lainsäädäntö vaatii Kiinan viranomaisille suoraa pääsyä kiinalaisten toimijoiden keräämiin tietoihin, kun taas Yhdysvalloissa tietoihin pääsyyn vaaditaan pääsääntöisesti oikeuden päätös, haaste tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvä määräys.

Pieni annos realismia

Älykellothan eivät kerää GPS-sijaintidataa muuten kuin suorituksen aikana tai silloin, kun käytössä on jokin sovellus, joka sijaintia tarvitsee. Etenkin perinteisimmissä urheilukelloissa, kuten Garminin tai Polarin kelloissa, GPS ei käytännössä ole koskaan muutoin päällä kuin treenien aikana. Ja tähän on selkeä syy. Olemme arvostelleet älykelloja jo vuosien ajan ja yksi havainto on toistunut aina: GPS-signaalin vastaanotto kuluttaa älykellon pientä akkua aivan tolkuttoman paljon. Minkään kellon akku ei kestäisi kovinkaan kauaa, jos se jatkuvasti keräisi GPS-signaalia ja tallettaisi sitä. Mikäli olet huolissasi omien sijaintitietojesi vuotamisesta verkkoon, ensisijainen epäilys kannattaa kohdistaa omaan kännykkääsi: ne keräävät käyttöjärjestelmätasolla karkeaa sijaintidataa itselleen, silloinkin kun GPS on kytketty pois päältä. Esimerkiksi Android kerää Googlelle sijaintitietoa kännykkäverkon tukiasemien, WiFi-reitittimien ja lähistöllä olevien Bluetooth-laitteiden kautta. Kauppatavaraksi omat sijaintitiedot kuitenkin päätyvät yleensä vain asennettujen sovellusten kautta - olipa ne asennettu sitten kelloon tai kännykkään. Verkkosivustojen evästeet eivät ole tässä kuviossa se riski, sillä yksikään verkkosivusto ei saa sijaintitietoa, ellei sitä nimenomaisesti sille anna.

Yhteenveto

Yhteenvetona todettakoon, että älykellot varsin loogisesti keräävät käyttäjistään hyvinkin tarkkaa sijaintitietoa. Mutta pienten akkujensa ansiosta ne eivät kerää sitä muutoin kuin suorituksen aikana. Suurimmat älykellovalmistajat eivät myy keräämiään tietoja eteenpäin kenellekään. Googlen käyttöjärjestelmää käyttävät kellot luovuttavat kuitenkin yleistasoisia sijaintitietoja Googlelle, mutta Googlekaan ei tietoja muille myy - vaan käyttää ne oman mainosverkkonsa polttoaineena. Suurimmat riskit älykelloissa liittyvät siihen, mitä sovelluksia kelloon itseensä tulee asennettua. Pienet, ilmaiset sovellukset saattavat hyvinkin todennäköisesti rahoittaa toimintaansa myymällä keräämiään tietoja eteenpäin. Tältä voi välttyä sillä, että ei asentele kelloonsa sovelluksia ja vähintäänkin jättää antamatta niille tarpeettoman paljon oikeuksia, mm. sijaintitietoihin. Toinen merkittävä riski liittyy siihen, että käyttäjä itse jakaa kellon keräämiä tietoja eteenpäin, epämääräisiin verkkopalveluihin, jotka lupaavat vaikkapa tarjota ilmaisia treenaussuunnitelmia vastineeksi, kunhan vain yhdistää Stravansa tai älykellonsa tiedot heidän palveluun. Mikäli aihe kiinnostaa tarkemmin, suosittelemme lukemaan myös erinomaisen artikkelin älykellojen tietojen keräämisen läpinäkyvyydestä kansalaisjärjestö EFFin sivuilta. Ja luonnollisesti, tutustumaan äly- ja urheilukellojen arvosteluihimme, joita olemme julkaisseet jo vuosien ajan.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Harvinainen tapaus: Kännykkävalmistaja rikkoi lupauksensa - kännykkämalli ei saakaan luvattua Android 17 -päivitystä

Petteri Pyyny — Sat, 17 Oct 2026 10:22:05 GMT

Olemme jo vuosien ajan seuranneet kännykkävalmistajien Android-päivitysten julkaisutahtia sekä etenkin sitä, miten pitkään kännykkävalmistajat lupautuvat tukemaan julkaisemiaan tuotteita. Päivityslupauksilla on ollut myös merkittävä rooli siinä, miten arvostelemme testeihimme saapuvat puhelimet. Vielä viitisen vuotta sitten oli täysin tavallista, että puhelimille luvattiin vain kaksi - tai pahimmassa tapauksessa vain yksi suuri Android-päivitys koko sen elinkaaren aikana. Eli puhelin tavallaan vanheni käsiin jo vuodessa, parissa sen ostamisen jälkeen. Mutta asiat ovat loikanneet jättimäisesti parempaan suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana: useat brändit, kuten Googlen Pixel-puhelimet sekä Samsung tarjoavat puhelimilleen nykyisin kuuden tai seitsemän vuoden ajan suuria Android-päivityksiä. Ja muutkin laitevalmistajat ovat parantaneet päivitystukeaan merkittävästi, joskin erot ovat varsin valtavia, kuten on helppo havaita vaikkapa pisimmän päivitystuen omaavien kännyköiden listasta. Tähän saakka kuitenkin puhelinvalmistajien antamaan päivityslupaukseen on voinut luottaa - olipa se sitten pitkä tai lyhyt päivityslupaus Siksi tällä viikolla tipahtikin pienimuotoinen uutispommi, kun japanilaisvalmistaja Sony kertoi verkkosivuillaan rikkovansa aiemmin antamansa lupauksen. Yhtiö päätti, että vuonna 2024 julkaistulle Sony Xperia 10 VI:lle ei tulekaan sille luvattua Android 17 -päivitystä. Kyseinen päivitys olisi ollut viimeinen puhelimelle luvattu suuri Android-päivitys, mutta nyt se ei siis saa sitäkään - vaikka puhelimelle alunperin luvattukin päivitysten määrä oli varsin vaatimaton. Yhtiö kertoo verkkosivuillaan, että taustalla ovat puhelimen tallennusratkaisuun liittyvät tekniset rajoitteet. Sonyn mukaan Xperia 10 VI ei näiden rajoitteiden takia pystyisi tarjoamaan sellaista Android 17 -käyttökokemusta, jota yhtiö pitäisi riittävänä. Tarkempia teknisiä yksityiskohtia ei kuitenkaan ole avattu. Puhelimessa on 128 gigatavua sisäistä tallennustilaa, mutta spekulaatioissa on nostettu esiin muun muassa järjestelmäosion mahdollinen ahtaus, joka voisi edellyttää esimerkiksi laitteen tyhjentämistä tehdasasetuksiin päivityksen asentamiseksi. Sony myöntää, että se lupasi alunperin puhelimelle myös Android 17:n ja kertoo ymmärtävänsä, että nyt kuluttajat eivät saa sitä, mitä heille luvattiin. Samalla Sony pyrkii rauhoittamaan tilannetta muistuttamalla, että tietoturvapäivityksiä toimitetaan edelleen neljän vuoden ajan laitteen julkaisusta eli vuoteen 2028 saakka. Yhtiön mukaan ongelma on nimenomaan Xperia 10 VI:n teknisistä ominaisuuksista johtuva, eikä vastaavaa rajausta tehdä muiden mallien kohdalla. Mielenkiintoiseksi päivityslupauksen rikkominen muodostuu myös lainsäädännön kannalta: Sony on suoraan markkinointimateriaaleissaan luvannut Xperia 10 VI:lle suuret Android-päivitykset aina Android 17:een saakka. Ja moni valistunut kuluttaja on voinut ostaa puhelimen osittain tähän lupaukseen pohjautuen. Eli tilanteesta saatta seurata se, että puhelimen omistajat voivat vaatia Sonylta korvauksia lupausten pettämisestä. Suomea tilanne ei juurikaan koske, sillä Sony pääosin vetäytyi Suomen kännykkämarkkinoilta muutama vuosi sitten eikä Sonyn puhelimia ole juuri Suomessa näkynyt sen jälkeen myynnissä.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Taittuvänäyttöinen iPhone Duo myytiin loppuun minuuteissa

Petteri Pyyny — Sat, 17 Oct 2026 05:15:00 GMT

Syyskuussa esitelty Applen ensimmäinen taittuvanäyttöinen puhelin, Apple iPhone Duo, on jakanut mielipiteitä vahvasti kuluttajien keskuudessa jo ennen myyntiin tuloaan. Puhelin maksaa halvimmillaankin Suomessa 2419 euroa, siinä on selkeästi heikommat takakamerat kuin iPhone 18 Pro -malleissa - ja luonnollisesti isoin kysymys on ollut se, onko esiin aukeavasta isommasta näytöstä oikeasti hyötyä. Mutta epäilevät äänet saivat täystyrmäyksen, kun iPhone Duon ennakkotilausmahdollisuus aukesi: puhelin myytiin loppuun muutamissa minuuteissa heti ennakkotilausten auettua. Ennakkotilaajien hurjan määrän vuoksi iPhone Duo on mahdollisuus saada vasta joskus vuoden 2027 tammikuun lopulla, jos ei itse ehtinyt pistämään omaa tilausta sisään heti ensimmäisten joukossa. Jopa kalleimmat, lähes 4000 euroa maksavat muistiversiot Duosta myytiin nekin niin nopeasti, että niitäkään ei tällä hetkellä pysty saamaan tilatessa kuin aikaisintaan tammi-helmikuun taitteessa. Jälleenmyyjille puhelinta toimitettaneen kuitenkin luvatut määrät, eli mikäli iPhone Duo kutittelee todella pahasti, kannattaa Applen virallisen verkkokaupan sijaan suunnata paikallisen elektroniikkaliikkeen asiakkaaksi iPhone Duon saapuessa myyntiin ensi viikolla.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Alkuperäinen Nintendo Switch irtoaa nyt edullisemmin kuin koskaan

Petteri Pyyny — Fri, 16 Oct 2026 21:32:44 GMT

Tänään tarjoustutkaamme osui Nintendon alkuperäinen Nintendo Switch -pelikonsoli. Vuonna 2017 julkaistua hybridikonsolia on siis myyty jo lähes kymmenen vuoden ajan, mutta käsikonsolin ja televisioon yhdistettävän pelikonsolin yhdistelmän hinta ei ole aivan hirvittävästi sitten alkuvuosien laskenut mihinkään. Toki konsolia on aina toisinaan nähty tarjouksessa, mutta ei koskaan näin edullisesti kuin mitä se nyt tarjoustutkaamme osui: nyt konsolin saisi omakseen 197 eurolla. Tarjous alla: Nintendo Switch (32GB), 197 euroa (hinnat muissa kaupoissa) Kyseessä ei siis ole uusiopainos, jossa näyttö vaihdettiin OLED-näyttöön, vaan alkuperäinen, LCD-näytöllä varustettu versio Switchistä. Kyseessä on eräänlainen jälleenmyyjän varastojen tyhjennys, sillä Nintendo kertoi kesällä lopettavansa alkuperäisen Switchin myynnin Euroopassa kokonaan vuonna 2027. Päätös liittyy Euroopan Unionin tuotteiden elinkaarta pidentävään direktiiviin, joka olisi vaatinut muutoksia Switchiinkin jatkossa. Sen sijaan Nintendo teki vaaditut muutokset ainoastaan uudempaan Switch 2:een. Muissa maissa alkuperäisen Switchinkin myynti jatkuu. Ja lienee oletettavaa, että sille tullaan julkaisemaan pelejäkin vielä hamaan tulevaisuuteen, sillä alkuperäinen Switch on yksi maailman kaikkien aikojen eniten myydyistä pelikonsoleista. Tämä artikkeli sisältää yhteistyökumppaneiden linkkejä. Tuotteen hinta ei muutu, mutta saamme mahdollisesti siitä pienen komission.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Nyt se varmistui: Maailma luopuu karkaussekunneista - tilalle karkaustunnit

Petteri Pyyny — Fri, 16 Oct 2026 16:04:47 GMT

Yleinen paino- ja mittakonferenssi on taho, joka päättää maailman mm. kansainvälisen yksikköjärjestelmään liittyvistä asioista. Samaisella taholla on myös määräysvalta koordinoidun yleisajan (UTC) määrittelyyn. Ja kaikkien maailman maiden kellot käyttävät UTC-aikaa pohjanaan. Tähän liittyen, tavallinen sukankuluttaja on varmastikin kuullut konseptista nimeltä karkauspäivä, joka toistuu neljän vuoden välein (pl. poikkeukset). Mutta harvempi on kuullut konseptista karkaussekunti. Karkaussekuntien tarkoitus on tasata UTC-aika vastaamaan mahdollisimman läheisesti maapallon pyörimisestä mitattua UT1-aikaa. Tähän saakka sääntönä on ollut, että meidän käyttämämme UTC-aikaan pohjautuvan ajan ja Maan pyörimiseen pohjautuvan UT1-ajan välinen ero ei kasvaisi koskaan suuremmaksi kuin 0,9 sekuntia. Mikäli ero on lähestynyt kokonaista sekuntia, meidän käyttämäämme aikaan on lisätty karkaussekunti. Eli käytännössä tiettynä etukäteen sovittuna vuorokautena, kyseisessä vuorokaudessa onkin ollut yksi sekunti enemmän kuin tavallisesti. Näin kahden eri ajan välinen ero on saatu korjattua lähemmäs tavoitetilaa. Karkaussekunteja on lisätty vuoden 1972 jälkeen kaikkiaan 27 kertaa. Eli jos tavallisen kellon olisi asettanut oikeaan aikaan vuonna 1971 eikä sitä olisi säätänyt kertaakaan ja se olisi pysynyt tarkalleen (tavallaan) ajassaan, kyseinen kello olisi nykyisin 27 sekuntia edellä oikeasti käytössä olevaa UTC-aikaa. Nyt Yleinen paino- ja mittakonferenssi on kuitenkin päättänyt luopua karkaussekunneista kokonaan. Yhtenä syynä tälle on se, että Maan pyörimisliike on hidastunut ja näyttää siltä, että jatkossa UTC-aikaa pitäisikin muuttaa negatiivisella karkaussekunnilla, jotta halutussa, korkeintaan sekunnin heitossa UT1-aikaan pysyttäisiin. Koska negatiivisia karkaussekunteja ei ole koskaan aiemmin käytetty, oli pelkona, että maailman tietojärjestelmät sekoavat pahasti, jos yritetään puristaa sekuntia lyhyempi vuorokausi johonkin väliin. Jatkossa UTC-ajan ja Maan pyörimisliikettä mittaavan UT1-ajan välisen eron annetaan venyä maksimissaan tunnin mittaiseksi - eli 3600 sekuntiin aiemman sekunnin sijaan. Mikäli jostain syystä tuo tunnin raja alkaa lähestymään, asia ratkaistaan täysin uudella konseptilla eli karkaustunnilla. Arvioiden mukaan karkaustuntia aletaan tarvimaan vasta reilun tuhannen vuoden päästä.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Suunto Race 3S julki – kompakti urheilukello sai titaanikuoret ja keskustelevan tekoälyvalmentajan

Janne Yli-Korhonen — Fri, 16 Oct 2026 14:51:14 GMT

Suunto on esitellyt Race 3S -urheilukellon, joka tuo tavoitteelliseen harjoitteluun ja polkujuoksuun suunnatun malliston ominaisuudet aiempaa kestävämpään ja kompaktimpaan kokoluokkaan. Kellon rinnalla Suunto tuo markkinoille samalla uuden Suunto AI Coach -tekoälyvalmentajan, jonka tehtävänä on auttaa urheilijoita purkamaan kerättyä harjoitusdataa selkeiksi käytännön toimenpiteiksi. Suunto aloitti AMOLED-näytöllisten urheilukellojen sarjansa syksyllä 2023 alkuperäisellä Racella, ja kesällä 2024 markkinoille tuotiin kompaktimpi Race S. Viime vuonna esitellyn kookkaamman Race 2:n jälkeen uutuuden olisi voinut luontevasti odottaa olevan Race 2S, mutta valmistaja hyppäsikin nimeämisessä suoraan kolmossarjaan. Tavallista Race 3 -perusmallia ei kuitenkaan ole toistaiseksi olemassa, joten Race 3S asettuu nimenomaan Race S:n suoraksi seuraajaksi. Race 3S:n merkittävin ulkoinen muutos näkyy materiaalivalinnoissa. Kun alkuperäinen Race S luotti ruostumattomaan teräkseen ja Gorilla Glass -lasiin, Race 3S luottaa titaaniseen kehään ja naarmuuntumista kestävään safiirilasiin. Kellon runko on halkaisijaltaan 46 millimetriä ja se painaa silikonirannekkeen kanssa 56 grammaa, joten kevyempää kelloa etsivän ei tarvitse enää tinkiä paremmista materiaaleista pienemmän koon takia. Näytön koko on 1,32" eli sama kuin Race S -mallissa. Teknisesti kello ottaa harppauksen eteenpäin suhteessa edeltäjäänsä. AMOLED-näytön kirkkaus on nostettu Race S:n 600 nitistä 2 000 nitiin. Myös sisäinen tallennustila on tuplattu 32 gigatavusta 64 gigatavuun. Suorituskyvystä vastaa uuden sukupolven Apollo 510 -suoritin, jonka luvataan tekevän karttojen ja valikoiden selaamisesta aiempaa ripeämpää. Lisäksi optinen sykemittausmoduuli on uusittu mittaustarkkuuden parantamiseksi kylmissä ja hikisissä olosuhteissa sekä käsien heiluessa. Akunkestossa nähdään myös selvä parannus. Tarkimmassa kaksitaajuisessa GPS-tilassa Race 3S jaksaa jopa 38 tuntia, kun Race S ylsi vastaavassa tilassa 32 tuntiin. Tavallisessa päivittäisessä käytössä akku kestää jopa 12 päivää aiemman yhdeksän päivän sijaan. Suunnistusta varten kellon maksuttomat offline-kartat tarjoavat nyt myös korkeuskäyrät ja paikannimet maaston hahmottamisen helpottamiseksi. Kellosta löytyy yli 100 urheilutilaa, tulevia nousuja ja laskuja ennakoiva Climb Guidance sekä sykevyön kanssa toimiva kuormitusta seuraava ZoneSense. Myöhemmin ohjelmistopäivityksen myötä kelloon luvataan myös sään ja tavoitteiden mukaan vauhdinjaon rakentava Race Planner. Kellon rinnalla lanseerattu Suunto AI Coach tuo tekoälyn osaksi Suunto-sovellusta. Keskustelevalta tekoälyvalmentajalta voi kysyä mitä tahansa omaan harjoitteluun liittyvää, ja se osaa selkokielisten vastausten lisäksi havainnollistaa dataa kaavioilla sekä luoda valmiita harjoitusohjelmia ja reittejä. Race 3S:n ostajille tekoälyvalmentaja tarjotaan maksutta käyttöön kolmeksi kuukaudeksi, mikäli laite aktivoidaan sovelluksessa vuoden 2026 loppuun mennessä. Parantuneet materiaalit ja ominaisuudet näkyvät myös hinnoittelussa. Suunto Race 3S saapuu myyntiin värivaihtoehtoina violetti, harmaa ja musta 499 euron suositushinnalla. Hinta on noussut selvästi Race S:n 349 euron julkaisuhinnasta. Race 3S asettuu hinnaltaan samalla tasolle Race 2:n ruostumattomasta teräksestä valmistetun mallin kanssa, mutta tästä löytyy myös satasen kalliimpi titaaniversio.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Tekoäly työllisti: Pankki palkkasi tuhat ihmistä paikkaamaan tekoälyn löytämiä tietoturva-aukkoja

Petteri Pyyny — Fri, 16 Oct 2026 05:02:00 GMT

Uutisissa - meilläkin - kerrotaan nykyisin varsin usein tilanteista, joissa yhtiöt ovat irtisanoneet liudan ihmisiä ja kertoneet irtisanomisten johtuvan siitä, että tekoäly on tehostanut yhtiön prosesseja. Mutta tällä kertaa tekoäly toi läjän uusia töitä - ainakin hetkellisesti. Yksi maailman suurimmista pankeista, amerikkalainen Bank of America on palkannut tuhat IT-konsulttia avustamaan pankin omaa 3000 hengen tietohallintoa valtavassa tietoturva-aukkojen paikkauksen projektissa. Hurjalta kuulostava työmäärä selittyy sillä, että pankin järjestelmät on käyty läpi uusimmilla, vain muutamien yritysten käyttöön annetuilla, uusimmilla tekoälymalleilla, kuten Anthropicin Mythos-kielimallilla. Tekoälymallit ovat löytäneet niin pieniä kuin suuriakin tietoturva-aukkoja pankin järjestelmistä niin paljon, että pankin oli pakko hankkia avukseen lisäkäsiä paikkaamaan aukkoja. CNBC:n haastattelussa pankin edustaja kertoo pankin käyttäneen pelkästään edellisellä vuosineljänneksellä "joitain satoja miljoonia dollareita" korjatakseen tietoturva-aukkoja sekä vastatakseen tiukentuneisiin viranomaissäätelyihin. Pankkien tietojärjestelmissä on usein kerroksia eri vuosikymmeniltä ja usein vanhimmat, edelleen järjestelmässä kriittisinä palasina toimivat osat, ovat jopa 60 vuotta vanhoja.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Jälleen yksi musiikkipalvelu ryhtyi merkitsemään tekoälyllä tehdyn musiikin selkeästi

Petteri Pyyny — Fri, 16 Oct 2026 04:35:00 GMT

YouTube Music on ryhtynyt merkitsemään tekoälyllä tuotetut kappaleet selkeästi erottuvilla tunnisteilla. Tunnisteet otettiin käyttöön 14. lokakuuta, ja ne näkyvät YouTube Musicin kännykkäsovelluksessa ja selainversiossa. Merkintä ilmaantuu kappaleen nimen yhteyteen, ja sitä napauttamalla avautuu valikko, josta kuuntelija saa lisätietoja tekoälyn roolista kappaleen tuotannossa. YouTube kertoo tuovansa vastaavat merkinnät pian myös YouTuben videopalveluun. Teknisesti järjestelmä perustuu kolmitasoiseen ilmoitusmalliin, jossa yhdistyvät levy-yhtiöiden ja YouTuben yhteistyökumppaneiden toimittamat tiedot kappaleista sekä YouTuben omat tunnistustyökalut. Kappaleet voidaan ilmoittaa kolmella vaihtoehdolla: "Tehty täysin generatiivisella tekoälyllä", "Osittain generatiivisella tekoälyllä tehty" ja "Kappaleen luontiin ei ole käytetty generatiivista tekoälyä". Merkinnöissä on syytä kiinnittää huomiota mainintaan generatiivisesta tekoälystä. Eli esimerkiksi erilaiset kappaleiden tuotantoprosessissa käytetyt tekoälysovellukset eivät tule merkityksi lainkaan. Ainoastaan silloin, jos osa kappaleesta on tehty promptaamalla, sille napsahtaa tekoälymerkintä kylkeen. Vaikkapa tekoälyllä tehdyt musiikit yhdistettynä oikeaan ihmisen lauluun merkitään "Osittain generatiivisella tekoälyllä tehty" -tunnisteella. Ilmoittaminen on vapaaehtoista, eikä puuttuva merkintä takaa, että kappale olisi täysin ilman tekoälyä. Jos julkaisija ei anna luokitusta, YouTube käsittelee kappaleen tilaa "tuntemattomana", ellei sen omista järjestelmistä löydy muuta näyttöä tekoälyn käytöstä. Yhtiö hyödyntää havaitsemisessa omia tunnistustekniikoitaan, kuten Googlen kehittämää SynthID-vesileimaa, jota käytetään tekoälyllä luotujen tai muokattujen sisältöjen merkitsemiseen. Lisäksi se voi lukea C2PA-metatietoja ja muita alan standardeja, joita osa tekoälymusiikin tuottajista käyttää. Merkittävää on kuitenkin YouTuben linjaus tekoälystä yleisemmin: tekoälyllä luodut kappaleet saavat näkyvyyttä aivan samalla tavalla kuin ihmistenkin tekemät biisit ja YouTube maksaa niiden toistosta tekijänoikeuskorvaukset aivan samalla tavalla kuin ihmistenkin tekemästä musiikista. Tässä Googlen omistama YouTube Music eroaa monista muista palveluista, jotka ovat ottaneet selkeästi tiukemman linjan tekoälyllä tuotettua musiikkia kohtaan: esimerkiksi toinen amerikkalainen musiikkipalvelu Tidal ei maksa tekoälyllä tehdyistä biiseistä tekijöille mitään. Ranskalainen Deezer puolestaan kertoo estävänsä tekoälyllä tehtyjen kappaleiden päätymisen sen toimitettuihin soittolistoihin, mutta yhtiö sinänsä maksaa niiden toistosta edelleen aivan kuten YouTube Musicikin. Kesällä puolestaan linjattiin, että tekoälyllä tehty musiikki ei voi enää nousta Suomen viralliselle listalle.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Volvo ja NVIDIA syventävät yhteistyötään – tavoitteena auto, jota ajaessa katseen voi siirtää pois tiestä

Janne Yli-Korhonen — Thu, 15 Oct 2026 18:07:47 GMT

Volvo Cars ja NVIDIA ovat ilmoittaneet laajentavansa yhteistyötään tulevien automallien automatisoidun ajoteknologian kehittämiseksi. Yhtiöiden välinen kumppanuus alkoi jo vuonna 2017, ja nyt laajemman yhteistyön myötä tavoitteena on saavuttaa uusia turvallisuustasoja sekä mahdollistaa vaiheittain ajaminen, jossa kuljettaja voi siirtää katseensa ja ajatuksensa kokonaan pois tiestä. Kokonaisuus hyödyntää NVIDIAn Hyperion-anturi- ja tietokonearkkitehtuuria, Halos-käyttöjärjestelmää sekä Alpamayo Stack -ajo-ohjelmistoa. Nämä yhdistetään Volvon omiin turvallisuusjärjestelmiin ja tekniseen osaamiseen. Tekniikan on tarkoitus auttaa autoja navigoimaan turvallisesti ja itsenäisesti monimutkaisissa tosielämän ympäristöissä moottoriteiltä ja kaupungin kaduilta pysäköintitilanteisiin asti ovelta ovelle menetelmällä. Teknologia tekee ensiesiintymisensä Volvon seuraavan sukupolven sähköautoissa osana yhtiön hiljattain julkistamaa laajaa mallistouudistusta. Yhtiön mukaan uusien ratkaisujen avulla valmistaja pyrkii vahvistamaan asemaansa ohjelmistopohjaisten autojen edelläkävijänä tuomalla ajoneuvoihinsa aiempaa järeämpää tekoälylaskentaa.

"Volvo on ollut turvallisuuden edelläkävijä jo lähes sadan vuoden ajan. Tuomme NVIDIAn kanssa yhteen kaksi erilaista vahvuutta: alan johtavan turvallisuusosaamisen ja maailmanluokan tekoälyteknologian. Tämä yhdistelmä tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää entistä turvallisempia ja houkuttelevampia autoja asiakkaillemme", Volvon pääjohtaja Håkan Samuelsson kommentoi.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Jättimäinen firma kaatui tekoälyn vuoksi: Kuvapalvelu Getty Images konkurssiin

Petteri Pyyny — Thu, 15 Oct 2026 16:34:11 GMT

Yksi maailman suurimmista kuvapalveluista - jota useat mediatkin käyttävät kuvien toimittajanaan - Getty Images, on hakeutunut konkurssiin. Getty Images on vuonna 1995 perustettu kuvatoimisto, joka on tarjonnut uutiskuvia ja kuvituskuvia medioiden ja yritysten käyttöön. Yritys kasvoi vuosikymmenten mittaan jättiläiseksi ostamalla alan muita toimijoita. Tekoälyn luomien kuvien tuomassa paineessa Getty Images yritti pelastautua fuusioitumalla alan toisen jätin, Shutterstockin kanssa. Britannian kilpailuviranomaiset kuitenkin torppasivat diilin, vaatimalla yhtiöitä luopumaan tietyistä liiketoiminnoista jotta yhdistymiselle oltaisiin annettu lupa. Getty Imagesilla oli velkaa noin 2,1 miljardin dollarin verran, joka kasatui sen niskaan pitkälti silloin, kun yhtiö oli sijoitusrahaston omistuksessa 2000-luvun alkuvuosina. Yhtiö listautui takaisin pörssiin vuonna 2022 ja silloin sen arvo oli 4,8 miljardia dollaria. Yhtiö hakeutui nyt Yhdysvaltain lainsäädännön mukaiseen Chapter 11 -konkurssiin, joka ei tarkoita suomalaista konkurssia, vaan se vastaa pitkälti suomalaista yrityssaneerausta (joskaan ei aivan täysin). Ennen konkurssiin hakeutumistaan Getty Imagesin markkina-arvo oli romahtanut noin 20 miljoonaan dollariin. Reuters kertoo Gettyn omistuspohjan muuttuvan konkurssijärjestelyn myötä. Konkurssissa yrityksen alkuperäinen perustajasuku eli Gettyt sekä amerikkalainen sijoitusrahasto Koch Equity sijoittavat uudestaan rakennettavaan yhtiöön noin 530 miljoonaa dollaria - ja ottavat haltuunsa koko yhtiön osakekannan. Yhtiö on itse varsin optimistinen uudesta rakenteestaan omassa tiedotteessaan.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Wolt ja Starship tuovat robottikuljetukset Tampereelle – ravintolaruokaa toimitetaan yli 25 paikasta

Janne Yli-Korhonen — Thu, 15 Oct 2026 14:27:58 GMT

Wolt ja Starship Technologies tuovat robottikuljetukset Tampereen keskustaan. Torstaista 15. lokakuuta alkaen tamperelaiset voivat tilata ruokakauppaostosten lisäksi ravintola-annoksia kotiovelleen robotin kuljettamana. Woltin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Tampereella toimitetaan ravintolaruokaa roboteilla. Toiminta käynnistyy Tampereen keskustan alueella noin kymmenellä robotilla, jotka kuljettavat tilauksia enintään kahden kilometrin säteellä. Aloitusvaiheessa mukana on heti yli 25 paikallista ravintolaa ja kauppaa, joiden joukossa ovat muun muassa Pizzeria Napoli, Siipiweikot Tampella, Boneless sekä Social Burgerjoint.

"Robottitoimitukset ovat nopeasti löytäneet paikkansa osana arkea niissä kaupungeissa, joissa palvelu on käytössä. Asiakkaat arvostavat erityisesti toimitusten helppoutta ja mahdollisuutta seurata robotin matkaa reaaliajassa. Olemme iloisia, että voimme tuoda tämän toimitusvaihtoehdon nyt myös tamperelaisten käyttöön", sanoo Patricia Nsombo, Woltin robottioperaatioista vastaava asiantuntija.

Tilaaminen tapahtuu suoraan Wolt-sovelluksen kautta. Robottikuljetuksen voi valita toimitustavaksi niistä ravintoloista ja kaupoista, joissa se on tarjolla, mikäli tilaus mahtuu mittojensa puolesta kyytiin ja vapaa robotti on saatavilla. Tilauksen etenemistä pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti kartalta, ja perille saavuttuaan robotin kansi aukeaa sovelluksen painikkeella. Woltin mukaan asiakkaat saavat robotilla toimitettavista tilauksista kahden euron alennuksen. Starshipin kuljetusrobotit ovat suomalaisille tuttuja katukuvasta jo ennestään S-ryhmän ruokakauppatoimituksista. Woltin ja Starshipin yhteistyönä robottikuljetuksia on nähty aiemmin jo Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Jyväskylässä sekä Kuopiossa.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Vaaratiedotteet tulevat jatkossa suoraan puhelimeen ilman sovelluksia – FI-Alert käyttöön 1. marraskuuta

Janne Yli-Korhonen — Thu, 15 Oct 2026 14:10:34 GMT

Suomen vaaratiedotejärjestelmä kokee odotetun uudistuksen, kun vaaratiedotteita aletaan toteuttamaan suoraan vaara-alueella oleviin matkapuhelimiin marraskuun alusta alkaen. Hallitus esitti torstaina vaaratiedotteesta annetun lain muuttamisen vahvistamista, ja tasavallan presidentin on määrä vahvistaa laki perjantaina. Uusi laki tulee voimaan 1. marraskuuta 2026. Lakimuutoksen myötä Suomessa otetaan käyttöön Cell Broadcast -teknologiaan perustuva hälytysjärjestelmä, jonka nimeksi tulee FI-Alert. Uuden järjestelmän avulla viranomaiset voivat lähettää vaaratiedotteita suoraan tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitseviin matkapuhelimiin lähes viiveettä. Järjestelmä täydentää Suomen muita varoitusjärjestelmiä ja noudattaa Euroopan unionissa määriteltyä EU-Alert-standardia, jota hyödynnetään vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa SE-Alert-nimellä. Kesäkuussa uutisoimme, että hankkeen taustalla on pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus sekä muuttunut turvallisuustilanne, joka vaatii väestön nopeampaa ja varmempaa tavoitettavuutta erityisesti poikkeusoloissa. Alun perin Cell Broadcast -tekniikan käyttöönottoa kaavailtiin vasta vuodelle 2027, mutta keväällä Suomen ilmatilaan harhautuneista drooneista noussut kohu sai viranomaiset vauhdittamaan aikataulua. Hanke eteni ripeästi lausuntokierrokselle heinäkuussa, ja järjestelmä saadaan käyttöön yhteistyössä sisäministeriön sekä Elisan, Telian, DNA:n ja Ålcomin kanssa. Tähän saakka puhelimiin jaettavat vaaratiedotteet ovat nojanneet pitkälti 112 Suomi -sovellukseen, joka vaatii käyttäjältä erillisen asennuksen sekä sijaintioikeuksien myöntämisen. FI-Alert sen sijaan saapuu puhelimeen täysin automaattisesti ilman erillistä sovellusta, rekisteröitymistä tai käyttäjätietojen keräämistä. 112 Suomi -sovellus säilyy edelleen käytössä sen muiden ominaisuuksien vuoksi ja tukee uutta järjestelmää rinnalla. Uudella tekniikalla vaaratiedote ilmestyy laitteen ruudulle omana erillisenä ilmoituksenaan. Ilmoituksen yhteydessä puhelin antaa hälytysäänen ja värinän, jotka toimivat myös silloin, kun puhelin on asetettu äänettömään tilaan. Vaaratiedotejärjestelmää ei voi kytkeä puhelimen asetuksista pois päältä. Järjestelmä toimii kaikissa matkapuhelinverkkoon yhdistetyissä 4G- ja 5G-älypuhelimissa riippumatta siitä, minkä operaattorin liittymä laitteessa on. Hälytykset tavoittavat myös Suomessa vierailevat ulkomaalaiset, ja järjestelmä toimii myös laitteissa, joissa ei ole SIM-korttia. Toimiakseen FI-Alert vaatii käyttäjältä ainoastaan sen, että puhelimen käyttöjärjestelmä on päivitetty lokakuun 2026 jälkeen julkaistuun versioon. Vaaratiedotteet annetaan lainsäädännön mukaisesti aina suomeksi ja ruotsiksi sekä tarvittaessa myös saamen kielillä. Uuden järjestelmän valmistuttua loka-marraskuun vaihteessa viranomaiset tulevat järjestämään väestölle näkyviä testejä, joiden ajankohdasta tiedotetaan etukäteen.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Yksi maailman suurimmista deittisovelluksista myydään

Petteri Pyyny — Thu, 15 Oct 2026 04:45:00 GMT

Yksi maailman suosituimmista deittisovelluksista, amerikkalainen Bumble myydään. Yhtiö on ollut pörssilistattu vuodesta 2021 lähtien, mutta se on nopeasti menettänyt asemiaan deittisovellusten markkinoilla. Bumblen arvo oli parhaimmillaan jopa 14 miljardia dollaria heti sen listauduttua pörssiin, mutta nykyisin sen pörssiarvo on laskenut jo alle 600 miljoonan dollarin. Ithaca Holdings on tehnyt yhtiöstä ostotarjouksen kesällä ja nyt Bumblen suurimmat osakkeenomistajat ovat hyväksyneet ostotarjouksen. Mikäli 1,3 miljardin dollarin ostotarjous etenee maaliin saakka, yhtiö poistuu samalla pörssistä kokonaan. Bumble tuli alunperin tunnetuksi siitä, että siellä ainoastaan naiset ovat voineet aloittaa keskusteluja matchien kanssa. Yhtiö kuitenkin pakitti tästä Bumblen ominaispiirteestä aiemmin tänä vuonna ja sallii nykyisin kumman tahansa matcheistä aloittaa viestittelyn. Lisäksi Bumble kertoi alkuvuodesta ryhtyvänsä yhdistämään pareja automaattisesti tekoälyn avulla. Kumpikaan muutoksista ei ole näkynyt Bumblen käyttäjämäärissä positiivisella tavalla - ja nyt hyväksytty yrityskauppa pistääkin samalla Bumblen johtoportaan vaihtoon.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Netflix irtisanoo 1000 työntekijää kilpailun kiristyessä

Petteri Pyyny — Wed, 14 Oct 2026 19:27:57 GMT

Suoratoistojätti Netflix vähentää noin 6 prosenttia henkilöstöstään ja irtisanoo noin 1000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Irtisanomiset kohdistuvat etenkin tuotekehitykseen, teknologiaosastolle ja erilaisiin tukitoimintoihin. Irtisanomisista kerrottiin henkilöstölle sisäisellä muistioilla, jonka sisällöstä uutisoi ensimmäisenä The Wall Street Journal. Myöhemmin yhtiö vahvisti vuodetut tiedot myös medioille suoraan. Netflixin johto painottaa viestinnässään sitä, että yhtiön liiketoiminta on edelleen "vahvaa ja kasvavaa" ja että yhtiö on aikataulussa koko vuoden taloudellisten tavoitteidensa saavuttamisessa. Yhtiö aikoo myös jatkaa aggressiivisia investointeja korkean vaikuttavuuden alueille, mikä tarkoittaa muun muassa panostuksia uusiin sisältömuotoihin, teknologiaan ja mainosliiketoimintaan. Samalla se kuitenkin karsii kustannuksia ja uudelleenjärjestelee organisaatiota tukemaan muuttuneita painopisteitä. Taustalla vaikuttaa suoratoistomarkkinan kiristynyt kilpailu, mutta erityisesti se tosiasia, että suoratoistopalvelut eivät elä tyhjiössä, vaan ne kisaavat ihmisten ajankäytöstä mm. YouTuben, TikTokin ja Instagramin kanssa.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit