AfterDawn

Google rikkoi internetin: Suurimmat verkkosivustot suunnittelevat poistuvansa Googlen hakukoneesta kokonaan

Petteri Pyyny — Sat, 11 Jul 2026 18:09:50 GMT

Vielä jokunen vuosi ajatuskin siitä, että jokin verkkosivusto vapaaehtoisesti haluaisi sivustonsa kokonaan pois Googlen hakukoneesta kuulosti täysin pähkähullulta. Google on tuonut perinteisesti ison osan kaikista verkkosivustojen kävijöistä hakukoneensa kautta sivustoille - ja sen myötä tietysti myös tuonut sivustoille mainostuloja. Valtaosa netin sisällöstähän rahoitetaan verkkomainoksilla. Osalle sivustoista Google on ollut vuosikymmenten ajan aivan kriittisen tärkeä liikenteen lähde ja ns. hakukoneoptimointi onkin muodostunut omaksi taiteen lajikseen. Termillä tarkoitetaan sitä, että sivustot pyrkivät muokkaamaan sivustonsa rakennetta sellaiseksi, että se nousisi mahdollisimman ylös Googlen ja muiden hakukoneiden tuloksissa. Ja yhtälö onkin toiminut hyvin: Google on kasvanut muiden yritysten luomia sivustoja hakukoneensa kautta suodattamalla ja jäsentämällä maailman suurimmaksi mainosfirmaksi. Ja sivustot taas ovat olleet tyytyväisiä siihen, että Google lappaa sivuille aina vain uusia lukijoita. Mutta sitten Google päätti rikkoa tämän sanattoman sopimuksen. Yhtiö otti hakukoneessaan käyttöön tekoälyn luomat vastaukset ja tuli samalla rikkoneeksi internetin. Muutoksen jälkeen Google sai verkkojulkaisijoiden tuottamasta sisällöstä itselleen sisältöä, jota se pystyi näyttämään tekoälyn luomana vastauksena. Mutta samalla Googlella ei ollut enää mitään mielenkiintoa lähettää lukijoita alkuperäisen sisällön luoneille sivustoille. Eli kaiken hyödyn saa tässä uudessa maailmassa pelkästään Google. Ja tämä on jo näkynyt. Useat suuret verkkosivustot ovat kertoneet viime vuosina miten liikenne Googlelta on romahtanut merkittävästi alaspäin ja jopa Wikipediaan Googlelta saapuva liikenne on romahtanut, kun hakukoneen käyttäjille tuntuu riittävän pelkkä tekoälyn antama vastaus.

Isoin ongelma

Google käyttää samalla sumeilematta hyväkseeen sitä, että se on kuitenkin edelleen merkittävä liikenteen lähde verkkosivustoille. Yhtiö ei pitkään aikaan mahdollistanut tilannetta, että sivusto olisi halunnut pysyä kyllä Googlen perinteisissä hakutuloksissa, mutta ei olisi halunnut että sen sisältöä käytetään Googlen tekoälyn vastauksissa. Eli jos halusit olla mukana Googlen hakukoneessa, myös kaikki sivuston sisältö oli annettava Googlen tekoälyn käyttöön. Vasta aivan viime aikoina Google ryhtyi tarjoamaan mahdollisuutta sivustoille kieltäytyä sisältönsä käytöstä tekoälyn koulutusmateriaalina, mutta pysyä silti Googlen hakutuloksissa. Ja senkin mainosjätti suostui toteuttamaan vasta, kun viranomaiset Britanniassa niin määräsivät. Mutta useat verkkosivustot epäilevät ja pelkäävät, että Google rankaisee tähän vaihtoehtoon tarttuvia sivustoja laskemalla niiden näkyvyyttä myös perinteisissä hakutuloksissa.

Radikaali ratkaisu

Nyt sieltä täältä netin reunamilta kuitenkin kuuluu kummia. Osa sivustoista on nimittäin vakavasti harkitsemassa sitä, että ne poistuvat Googlesta kokonaan. Eli sivustojen mitään sisältöä ei löytyisi enää Googlen hakukoneesta, Googlen tekoäly ei osaisi lainata kyseisten sivustojen sisältöä ja esimerkiksi Android-puhelimissa näkyvissä Google Discoverin uutissyötteissä ei näkyisi enää kyseisten sivustojen uutisia. Täysboikotti siis. Tunnettu media-alaa seuraava AdWeek kertoo artikkelissaan mm. jättimäisen USA Todayn suunnittelevan Googlen bottien estämistä kokonaan seuraavan 6-12 kuukauden aikavälillä. USA Today omistaa nimikkolehtensä lisäksi myös valtavan määrän paikallisia uutismedioita ympäri Yhdysvaltoja. Vielä isomman uhan Googlelle saattaa muodostaa kuitenkin Cloudflare. Cloudflarella ei itsellään ole minkäänlaista verkkojulkaisutoimintaa, mutta maailman kaikista verkkosivustoista jopa viidesosa käyttää Cloudflarea sivustojensa ylläpitoon. Cloudflare on kertonut, että se aikoo oletusarvoisesti estää kaikkien asiakkaidensa puolesta sellaiset botit, jotka käyttävät sisältöä tekoälymallien koulutukseen. Estot tulisivat voimaan syyskuussa 2026. Koska Google ei suostu eriyttämään perinteisen hakukoneensa ja tekoälynsä käyttämiä botteja toisistaan, tarkoittaisi Cloudflaren päätös sitä, että yhdellä rysäyksellä Googlen hakukoneen hakemistosta katoaisi noin viidesosa internetin sisällöstä. Toki sivustojen ylläpitäjät voivat erikseen muuttaa asetuksia ja sallia Googlen botit edelleenkin - ja varmasti valtaosa sivustoista näin tulisi tekemäänkin. Mutta jo pelkästään se, että Cloudflare on uskaltanut ehdottaa jotain näin järeää Googlea vastaan, kertoo sivustojen ylläpitäjien turhautumisesta Googlen toimintaan. Vaihtoehtoja Googlelle onneksi alkaa olemaan, kuten vaikkapa omaa hakukoneindeksiä rakentava, itsekin käyttämämme, eurooppalainen Qwant ja vaikkapa toinen eurooppalainen, Ecosia.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

EU iski Metaan: Instagramin ja Facebookin loputtomalle vieritykselle ja automaattitoistolle halutaan loppu

Janne Yli-Korhonen — Fri, 10 Jul 2026 11:16:05 GMT

Euroopan komissio on todennut alustavasti, että sosiaalisen median jätti Meta rikkoo EU:n digipalvelusäädöstä (DSA). Tutkinnan kohteena on Facebookin ja Instagramin riippuvuutta aiheuttava suunnittelu, jonka komissio katsoo vaarantavan käyttäjien hyvinvoinnin. Erityisesti syytösten keskiöön ovat joutuneet palveluiden ydintoiminnot, kuten mobiilikäyttäjille erittäin tutut ääretön vieritys, videoiden automaattinen toisto, push-ilmoitukset sekä alustojen pitkälle personoidut suosittelujärjestelmät. Komission tekemän tutkimuksen mukaan Meta ei ole arvioinut riittävästi riskejä, joita sen sovellussuunnittelu aiheuttaa alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Alustojen algoritmit ja jatkuvasti uutta sisältöä syöttävät ominaisuudet, kuten juuri automaattitoisto ja loputon selaaminen, ruokkivat käyttäjän tarvetta jatkaa ruudun ääressä olemista. Komissio toteaa tämän siirtävän ihmisen aivot eräänlaiseen autopilottitilaan, mikä puolestaan edistää epäterveellisiä tapoja ja pakonomaista käyttöä. Lisäksi yhtiön katsotaan jättäneen huomiotta saatavilla olleet tiedot siitä, kuinka paljon nuoret viettävät aikaa palveluissa yöaikaan ja miten kelojen ja tarinoiden kaltaisten lyhytvideomuotojen optimointi ajaa palveluiden liialliseen käyttöön. Komissio tyrmää myös Metan nykyiset suojatoimenpiteet riittämättöminä. Instagramin ja Facebookin ajanhallintatyökalut, jotka ovat teini-ikäisille päällä oletusarvoisesti, ovat liian helposti ohitettavissa, eivätkä ne johda käytön merkittävään vähentämiseen tai hallintaan. Myös vanhempien valvontatyökalujen tehokkuus ontuu, sillä ne vaativat huoltajilta riittävää teknistä asiantuntemusta sekä huomattavaa aikaa ja vaivaa niiden ymmärtämiseen. Samoin Metan tarjoamat vinkit ja linkit turvallisuuskeskussivun mielenterveysresursseihin katsotaan riittämättömiksi kumoamaan sovellusten sisäänrakennettuja riskejä. Tilanteen korjaamiseksi EU vaatii Metalta muutoksia sovellusten toimintaan. Komission mukaan keskeiset riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet, kuten automaattinen toisto ja ääretön vieritys, tulisi poistaa käytöstä oletusarvoisesti. Tämän lisäksi alustoille vaaditaan tehokkaita näytön aikakatkoksia ja suosittelujärjestelmän muokkaamista sellaiseksi, ettei se pyri sitouttamaan käyttäjää yhtä aggressiivisesti.

"Eurooppalaisten fyysisen terveyden ja mielenterveyden suojelun on oltava sosiaalisen median alustojen ensisijainen tavoite. Digipalvelusäädös tarjoaa selkeän kehyksen, jonka avulla alustat voidaan saattaa vastuuseen palvelujensa riippuvuutta aiheuttavasta suunnittelusta ja vaikutuksista. Olemme täysin sitoutuneita lainsäädännön täytäntöönpanoon Euroopassa", kommentoi Henna Virkkunen, teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja.

Nämä alustavat havainnot ovat osa toukokuussa 2024 käynnistettyä virallista menettelyä, ja ne perustuvat muun muassa Metan sisäisiin asiakirjoihin, riskinarviointiraportteihin sekä laajaan tieteelliseen tutkimukseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Tutkimus kattaa myös huolet alle 13-vuotiaiden iänvarmistustoimenpiteistä, joita koskevat alustavat havainnot hyväksyttiin huhtikuussa 2026, ja komissio jatkaa edelleen erillistä tutkimustaan algoritmien aiheuttamasta sisältökierteeseen joutumista. Metalla on nyt mahdollisuus puolustautua ja vastata alustaviin päätelmiin kirjallisesti. Mikäli komission näkemykset kuitenkin vahvistetaan lopullisesti, yhtiölle voidaan määrätä sakot, joiden enimmäismäärä on jopa kuusi prosenttia palveluntarjoajan vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Sähköautoilijoille muutos pääkaupunkiseudulla – Helen myy latausverkostonsa Plugitille

Janne Yli-Korhonen — Fri, 10 Jul 2026 10:52:51 GMT

Sähköisen liikenteen palveluyhtiö Plugit on ostanut energiayhtiö Helenin sähköautojen latausliiketoiminnan. Tehdyllä yrityskaupalla on merkittävä vaikutus erityisesti pääkaupunkiseudun sähköautoilijoihin, sillä kaupan myötä Plugitista tulee alueen suurin latausoperaattori julkisten latauspisteiden määrässä mitattuna. Järjestely tukee yhtiön kasvustrategiaa Uudellamaalla, jonne on rekisteröity lähes puolet Suomen täyssähköautoista. Lisäksi yli 55 prosenttia maan sähköisestä yritysautokannasta on rekisteröity pääkaupunkiseudulle. Kaupassa Plugitille siirtyy Helenin latausverkosto, johon kuuluu 199 julkista latausasemaa ja 798 latauspistettä. Samalla yli 55 000 Helenin latauspalveluiden käyttäjää siirtyy Plugitin asiakkaiksi. Kuluttajille ja nykyisille Helenin latausasiakkaille muutos tarkoittaa käytännössä siirtymistä uuden sovelluksen alle, sillä he saavat jatkossa käyttöönsä Plugitin oman laajemman latausverkoston ja latauspalvelut yhden ja saman sovelluksen kautta. Plugit palvelee sekä kuluttajia että yrityksiä ja kehittää latausratkaisuja myös raskaan liikenteen ja kuljetusalan tarpeisiin.

"Tämä yrityskauppa on meille merkittävä strateginen askel. Helenin latausliiketoiminta täydentää verkostoamme erinomaisesti ja vahvistaa asemaamme pääkaupunkiseudulla, jossa latauspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Yrityskaupan myötä pystymme tarjoamaan nykyisille ja uusille asiakkaille entistä kattavamman latausverkoston sekä aiempaa laajemman palvelukokonaisuuden", sanoo Plugitin toimitusjohtaja Johan Mild.

Ennen tätä järjestelyä Plugit on operoinut yli 6 000 latausasemaa Suomessa ja Ruotsissa, ja sen lataussovelluksella on ollut yli 185 000 käyttäjää. Yhtiön tavoitteena on jatkaa investointeja julkisiin ja yksityisiin latausratkaisuihin ja mahdollistaa sujuva siirtymä vähäpäästöiseen liikenteeseen.

"Järjestely vahvistaa Helenin keskittymistä sähkön vähittäismyynnissä kuluttaja- ja yritysasiakkaisiin. Olemme tyytyväisiä, että sähköautojen latausliiketoiminta siirtyy omistajalle, jolla on vahvat edellytykset kehittää palvelua pitkäjänteisesti ja asiakkaiden tarpeita kuunnellen", kertoo Helenin strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Tuukka Toivonen.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Kyberhyökkäykset Suomeen loikkasivat 35 prosenttia – Jo joka 26. tekoälykehote voi vuotaa firman tietoja

Janne Yli-Korhonen — Fri, 10 Jul 2026 09:07:40 GMT

Suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä on lähtenyt kasvuun. Tietoturvayhtiö Check Point Researchin tuore kesäkuun 2026 Global Threat Intelligence -raportti paljastaa, että Suomessa organisaatiot kohtasivat kesäkuussa keskimäärin 1 146 hyökkäystä viikoittain. Lukema on loikannut 35 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Suunta on ollut nouseva, sillä esimerkiksi viime syyskuussa suomalaisyrityksiin kohdistui keskimäärin 910 viikoittaista hyökkäystä ja sitä edeltävänä kesänä kuuden kuukauden keskiarvo liikkui noin tuhannen hyökkäyksen tietämillä. Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn huolimaton käyttö on muodostunut yrityksille valtavaksi sisäiseksi tietoturvauhaksi. Raportin mukaan jo joka 26. yritysverkoista lähetetty tekoälykehote sisältää suuren arkaluonteisen datan vuotoriskin. Tämä vastaa 3,9 prosentin globaalia riskitasoa, ja ilmiö koskettaa jopa 85 prosenttia niistä organisaatioista, joissa tekoälyä käytetään säännöllisesti. Tilanne on heikentynyt merkittävästi lyhyessä ajassa, sillä vielä syyskuussa 2025 vastaava riski oli joka 54. kehotteessa. Työntekijät syöttävät tekoälyohjelmille tietoja esimerkiksi yhteenvetoja, tekstien viimeistelyä tai koodinkorjausta varten ymmärtämättä seurauksia. Check Pointin datasta selviää, että peräti 80 prosentissa riskitapauksista tekoälylle jaettiin henkilötietoja. Niiden lisäksi kehotteiden mukana liikkui yritysten verkon ja infrastruktuurin yksityiskohtia, juridisia materiaaleja sekä talousdataa. Nämä tiedot voivat päätyä esimerkiksi osaksi tekoälymallien opetusmateriaalia. Toimialoittain tarkasteltuna suurin tekoälyyn liittyvä vuotoriski oli terveydenhuollossa, tietoliikennealalla sekä asiantuntijapalveluissa. Yleisten kyberhyökkäysten ohella myös kiristyshaittaohjelmat ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti 33 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Kesäkuun aikana raportoitiin kaikkiaan 646 julkista kiristystapausta, joista suurimman osa kohdistui asiantuntijapalveluihin. Merkittävin muutos verkkorikollisuuden kentässä nähtiin kuitenkin toimijatasolla, kun uusi kiristyshaittaohjelmaryhmä nimeltä The Gentlemen nousi nopeasti maailman aktiivisimmaksi toimijaksi. Vasta vuoden 2025 puolivälissä perustettu ryhmä vastasi kesäkuussa jo 17 prosentista kaikista julkaistuista hyökkäyksistä, ja se onnistui ohittamaan pitkään tilastoja hallinneet Qilinin ja LockBitin, joiden osuudet putosivat 11 ja 7 prosenttiin. The Gentlemen -ryhmän nopean nousun taustalla on tehokas ja automatisoitu toimintamalli. Check Point Researchin analyysi paljastaa, että ryhmä toimii sekä kiristyshaittaohjelmien tarjoajana että niin sanottuna alkupään välittäjänä. Ryhmällä on hallussaan valmis varasto, joka käsittää noin 14 000 valmiiksi murrettua FortiGate-verkkolaitetta, joiden tunnettua CVE-2024-55591-haavoittuvuutta se hyödyntää.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Onko Instagram-tilisi julkinen? Nyt kuka tahansa voi käyttää kasvojasi ja muita kuviasi tekoälykuviin - näin estät

Petteri Pyyny — Fri, 10 Jul 2026 05:07:00 GMT

Metan uusi tekoälypalvelu Muse Image on ehtinyt herättämään raivoa ympäri maailmaa. Muse Image on yksinkertaisesti kuvia ja kuvamuokkauksia luova tekoälypalvelu - eli monella tapaa hyvin tyypillinen palvelu, mitä kaikki muutkin tekoälyfirmat tarjoavat käyttäjilleen. Mutta se, mikä palvelusta tekee erikoisen, on siinä, mitä kuvia se suostuu käyttämään muokkauksen pohjana. Muse Image nimittäin pystyy käyttämään mitä tahansa Metan omistamasta Instagramista löytyviä kuvia, jos käyttäjän Instagram-tili on julkinen ja käyttäjä ei ole erikseen estänyt kuviensa käyttöä tekoälykuvien luontiin. Eli kuka tahansa, täysin tuntematonkin ihminen voi mennä Muse Imageen ja pyytää tekemään vaikkapa itsestään ja jostain julkisella Instagram-profiililla varustetusta ihmisestä yhteiskuvan. Tuolta ventovieraalta ei kysytä mitään lupaa tähän, vaan Meta katsoo luvan tulevan automaattisesti Instagramin käyttöehtojen kautta. Meta katsoo yksinkertaisesti asiaa niin, että julkisella Instagram-tilillä julkaistut kuvat ovat kaikkien saatavilla ja siksi niitä voi myös käyttää sekä tekoälymallien koulutukseen että uusien, tekoälyllä tehtyjen kuvien pohjana. Aiheesta väännettiin vuonna 2025 oikeutta Saksassa ja tuolloin oikeus kääntyi Metan kannalle asiassa. Metan tiedotteen pohjalta vaikuttaa myös siltä, että myös mainostajien annetaan vapaasti käyttää ihmisten julkisia Instagram-kuvia mainosten luontiin. Eli jatkossa tuttusi naama voi tulla hyvinkin vastaan nettimainoksissa, kauppaamassa jotain sijoitushuijausta tai käärmeäljyä. Eikä kuvan käytössä ole sinänsä mitään väärää - ainakaan Metan linjauksen mukaan. Jos omien kuviensa käytön haluaa estää, se onnistuu joko kytkemällä Instagram-tilinsä yksityiseksi (eli ainoastaan seuraajat näkevät tilin sisällön) tai menemällä Instagramin asetuksiin, kohtaan Jakaminen ja uudelleenkäyttö, josta voi kieltää kuviensa käytön tekoälykuvien luontiin.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Yksityisviestien skannaus palaa takaisin, suomalaisista europarlamentin jäsenistä enemmistö kannatti

Petteri Pyyny — Thu, 9 Jul 2026 19:20:14 GMT

Euroopan parlamentti on hyväksynyt lakiesityksen, jonka se kertaalleen jo kaatoi maaliskuussa 2026. Kyseessä on hyvin kevyt versio paljon meteliä aiheuttaneesta ns. Chat Control -kokonaisuudesta, jota etenkin Europol ja oikeistopoliitikot ovat pyrkineet ajamaan läpi jo vuosien ajan. Nyt läpi mennyt lakiesitys käytännössä palauttaa voimaan vain vanhan järjestelmän, joka on ollut käytössä Euroopassa jo pitkään. Hyväksytty lakiesitys sallii sosiaalisen median palveluille ja viestisovelluksia ylläpitäville yrityksille sen, että ne saavat seurata käyttäjiensä välistä salaamatonta viestiliikennettä ja poimia sieltä etenkin lapsiin kohdistuvia uhkia. Huojentavaa nyt läpi mennessää lakiesityksessä on se, että se ei salli salattuun viestiliikenteeseen puuttumista, eikä se velvoita heikentämään salatun viestiliikenteen tietoturvaa. Suurista palveluista salaamattomana käyttäjien väliset yksityisviestit siirtävät Instagram, TikTok, Twitter (nyk. X) ja Microsoft. Eli niiden sisällä liikkuvat yksityisviestit voidaan skannata automaattisesti nyt hyväksytyn lakiesityksen pohjalta ja poimia sieltä epäilyttävää sisältöä. Vaikka lakiesityksen laajuus jäikin tällä kertaa hyvin rajatuksi, lakiesitystä vastustavat tahot katsovat senkin puuttuvan radikaliisti ihmisten yksityisyyteen. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että kansalaisten keskinäisen viestiliikenteen yksityisyys on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Suomalaisista mepeistä lakiesitystä kannattivat kokoomuksen Mika Aaltola, Sirpa Pietikäinen ja Pekka Toveri. Keskustasta lakiesitystä kannattivat Elsi Katainen ja Katri Kulmuni, rkp:n edustajista Anna-Maja Henkrisson sekä sosiaalidemokraateista Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma. Esitystä vastustivat kaikki vasemmistoliiton (Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo), vihreiden mepit (Maria Ohisalo ja Ville Niinistö) sekä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Äänestyksestä poissaolleista kokoomuksen Aura Salla on kertonut vastustavansa lakiesitystä. Äänestys oli hämmentävä, sillä lakiesitys olisi pitänyt kaataa merkittävällä enemmistöllä kaikista, jotta se ei olisi mennyt läpi. Eli vaikka lakiesitystä vastusti enemmistö äänestäneistä mepeistä (314 edustajaa vastusti lakiesitystä ja sitä kannatti 276), se ei riittänyt. Lakiesitystä olisi pitänyt vastustaa 360 edustajaa, jotta se olisi kaatunut, eli enemmistö kaikista europarlamentaarikoista - riippumatta siitä, moniko oli äänestämässä. Erityisen ongelmalliseksi nyt läpi pusketussa ratkaisussa pidettiin sitä, että se tuotiin parlamentin äänestykseen ikään kuin lainsäädännön porsaanreikää hyödyntäen, tuomalla tarjolle vanha, jo aikoinaan voimassa ollut lakiesitys sellaisenaan. Näin ollen lakiesitys pystyi ohittamaan kaikki komiteat ja mietinnöt, joita yleensä lakiesitysten edistäminen vaatii. Lisäksi äänestyksen logiikka saatiin näin käännettyä nurinpäin, eli edes paikalla olleiden parlamenttiedustajien enemmistön vastustus ei riittänyt kaatamaan lakiesityksen läpimenoa.

Jatkoa seuraa

On lähes varmaa, että tämän pienen voiton innoittamana aletaan jälleen kerran puskemaan läpi myös Eurpolin havittelemaa vahvan salauksen kieltävää, "oikeaa" Chat Control -lakia. Jälleen kerran. Tuo kaiken vahvan salauksen Euroopasta kieltävä lakialoite on torpattu jo monta kertaa, mutta sen takana on niin vahvoja toimijoita, että sitä yritetään säännöllisesti puskea läpi uudestaan ja uudestaan. Seuraava kierrosta odotellessa, Europol ja muut viranomaiset ovat jo pyytäneet teknologiajättejä luopumaan viestien salauksesta vapaaehtoisesti. Päivityetty 10.7.2026 kello 00:12: Muutettu lakiesityksen äänestystulos oikeinpäin. Lakiesitystä vastusti enemmistö äänestäneistä, mutta se meni silti läpi.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Arvostelussa pieneen tilaan taittuva Motorolan moderni simpukkapuhelin, Razr 70 Ultra

Petteri Pyyny — Thu, 9 Jul 2026 15:02:00 GMT

Juttua ei voida näyttää tässä, lue artikkeli kokonaisuudessaan täältä

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Samsung Galaxy Unpacked järjestetään 22. heinäkuuta: Luvassa uusi leveämpi taittuva

Janne Yli-Korhonen — Thu, 9 Jul 2026 13:46:56 GMT

Samsung on virallisesti vahvistanut järjestävänsä seuraavan Galaxy Unpacked -julkistustapahtumansa Lontoossa 22. heinäkuuta 2026. Suomalaisittain mobiiliuutuuksien esittelyä päästään seuraamaan parhaaseen katseluaikaan, sillä suora lähetys käynnistyy kello 16.00 Suomen aikaa. Tapahtumaa voi seurata livenä yhtiön verkkosivuilta tai YouTube-kanavalta. Ennakkoon julkaistun kutsun viralliseksi iskulauseeksi on valittu "Uusi muoto avautuu", ja Samsung lupaa tulevien laitteiden tarjoavan entistä henkilökohtaisempia kokemuksia sekä asettavan uuden standardin tekoälyaikakaudelle. Samsung on jo etukäteen vihjaillut, että taittuvien puhelinten mallisto kokee muutosta, ja luvassa onkin aiempaa matalampi ja leveämpi Fold. Kyseinen laite kantaa nimeä Galaxy Z Fold 8, ja se on jo päätynyt vuotojen kohteeksi. Uuden leveämmän muotoilun myötä Samsungin odotetaan vastaavan suoraan Applen tulevan taittuvan iPhonen tuomaan paineeseen. Kokonaan uuden laitemallin rinnalla Samsungin odotetaan päivittävän myös nykyiset Flip- ja Fold-puhelimensa. Huhujen ja vuotojen mukaan perinteinen suuri Fold-malli saattaakin jatkossa saada nimekseen Galaxy Z Fold 8 Ultra, jotta se erottuisi selkeämmin uudesta, leveämmästä sisarmallistaan. Puhelinten ohella Lontoon lavalla tullaan näkemään uutta puettavaa teknologiaa, sillä Samsungin odotetaan esittelevän uuden sukupolven älykellonsa. Päivityksiä on luvassa sekä kellomalliston perusversioihin että urheilullisempaan ja kalliimpaan Galaxy Watch Ultra -malliin.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Elisa nosti puhelinliittymien hintoja luvattomasti kesken tarjouskauden – maksaa nyt automaattisia hyvityksiä asiakkaille

Janne Yli-Korhonen — Thu, 9 Jul 2026 08:04:08 GMT

Kuluttaja-asiamies on puuttunut teleoperaattori Elisan menettelyyn, jossa yhtiö korotti toistaiseksi voimassa olevien puhelinliittymien kuukausihintoja kesken sovitun määräaikaisen etuhintakauden. Elisa on sitoutunut korjaamaan toimintaansa viranomaisen vaatimuksesta ja hyvittämään kuluttajia, joiden liittymämaksut nousivat luvattomasti sopimuskauden aikana. Tyypillisesti operaattorit tarjoavat toistaiseksi voimassa olevia liittymiä sopimuksilla, joissa ensimmäiset 12 tai 24 kuukautta myydään tiettyyn etuhintaan, jonka jälkeen tilaus jatkuu kalliimmalla normaalihinnalla. Elisa kuitenkin lisäsi kesällä 2025 osalle asiakkaistaan liittymiin mobiilivarmenteen sekä tiettyjä tietoturvapalveluita ja korotti liittymien kuukausihintaa kahdella eurolla sopimusehtomuutokseen vedoten. Tämä korotus osui myös sellaisiin asiakkaisiin, joilla oli vielä määräaikainen etuhintakausi kesken, mikä johti sovittua suurempiin kustannuksiin. Kuluttaja-asiamies painottaa, ettei liittymän hintaa voi kesken sovitun määräajan korottaa yksipuolisesti, vaikka palvelujen ja tietoturvan edistäminen itsessään onkin kannatettavaa.

"Jos toistaiseksi voimassa olevaa liittymää tarjotaan määräajaksi tiettyyn hintaan, kuluttajan on voitava luottaa siihen, että sopimus on sitova ja hinta pysyy samana sovitun ajan", kommentoi kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Kuluttaja-asiamiehen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena Elisa suostui toteuttamaan automaattisen kertahyvityksen asiakkailleen, joita hinnankorotus koski. Yhtiö tulee tiedottamaan hyvitykseen oikeutettuja asiakkaita tarkemmin itse, joten kuluttajien ei tarvitse erikseen vaatia perushyvitystä. Saavutettu sovinto ei kuitenkaan sido yksittäisiä kuluttajia, eli hyvitykseen tyytymättömät tai sen ulkopuolelle jääneet voivat yhä reklamoida Elisalle tai viedä asiansa itsenäisesti esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan arvioitavaksi. Jatkossa Elisa on sitoutunut olemaan tekemättä vastaavia korotuksia liittymien ominaisuuksiin ja määräaikaan sidottuihin kuukausihintoihin. Tapaus jatkaa Elisan kuluttajasuojaan liittyvien ongelmien sarjaa, sillä yhtiö on ollut viime aikoina laajasti viranomaisten ja oikeuden hampaissa. Äskettäin markkinaoikeus määräsi yhtiölle uhkasakon sen Etuhinta -kampanjan lainvastaisuudesta, minkä lisäksi Elisa joutui taipumaan kuluttaja-asiamiehen vaatimuksiin myös Haukatut hinnat -alennuskampanjansa harhaanjohtavan markkinoinnin korjaamisesta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Sodanjulistus Googlelle? Selain uhoaa pystyvänsä estämään kaikki YouTuben mainokset

Petteri Pyyny — Thu, 9 Jul 2026 05:44:00 GMT

Hakukoneestaan parhaiten tunnettu amerikkalainen DuckDuckGo näyttää haastavan avoimesti riitaa mainosjätti Googlen kanssa. Yhtiö kehui tällä viikolla virallisessa blogissaan, että DuckDuckGon oma selain osaa nyt estää kaikki Googlen omistaman videopalvelu YouTuben mainokset automaattisesti. YouTuben mainosten esto on automaattisesti päällä sekä iPhonen, Windowsin että Macin DuckDuckGo -selaimissa ja sen pitäisi olla piakkoin kytkettynä päälle myös Androidin DuckDuckGo-selaimessa. Kännykällä käytettäessä tosin YouTuben videot aukeavat oletusarvoisesti YouTuben omaan sovellukseen, johon DuckDuckGon mainosestot eivät tietenkään yllä, eli videot pitää katsoa selaimessa, YouTuben sovelluksen sijaan. Samaan aikaan Googlen on ollut sotajalalla jo parin vuoden ajan YouTuben mainoksia estäviä sovelluksia ja käyttäjiä vastaan. Yhtiö on sen sijaan pyrkinyt puskemaan mainoksia kaihtavia käyttäjiä tilaamaan maksullista, mainosvapaata YouTube Premiumia - ja tehnyt mainosten estämisestä aina vain haastavampaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että DuckDuckGon selain on käytännössä vain Googlen hallinnoimasta Chromium-selaimesta jatkokehitetty versio (aivan samalla tavalla kuin mm. Bravekin). Eli tämänkin selaimen isot kehityslinjat ovat täysin Googlen hallinnassa. YouTubella on myös yksi ässä taskussaan, jonka se voi ottaa käyttöön, jos se ei saa mainosten estämistä muuten kuriin: se on jo kokeillut mallia, jossa mainokset on "poltettu" kiinteästi osaksi videoita, jolloin niiden estäminen on teknisesti täysin mahdotonta.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Elon Muskin Starlinkin ensimmäinen todellinen haastaja on pian avautumassa - mutta takamatka on pitkä

Petteri Pyyny — Thu, 9 Jul 2026 04:18:00 GMT

Amazonin pitkään valmistelema matalan kiertoradan satelliittiverkko on etenemässä kohti kaupallista käyttöönottoa ja ryhtymään kilpailuun Elon Muskin SpaceX:n omistaman Starlinkin kanssa. Yhtiö on kertonut laukaisseensa avaruuteen jo lähes 400 satelliittia, mikä riittää tarjoamaan jatkuvaa palvelua ensimmäisillä rajatuilla toiminta-alueilla. Project Kuiper -nimellä tunnettua Amazonin satellittinettiprojektia vetävä Chris Weber kertoi hiljattain sosiaalisessa mediassa (linkki vie X/Twitteriin), että kiertoradalla on nyt 396 toimivaa Amazonin satelliittia. Hänen mukaansa määrä riittää jatkuvan kattavuuden tarjoamiseen ensimmäisillä suunnitelluilla alueilla, vaikka satelliitteja joudutaankin vielä siirtämään lopullisille radoilleen ja verkon optimointi on kesken. Weberin mukaan laukaisuja on tehty riittävästi, jotta palvelu voidaan avata ensimmäisille asiakkaille vielä vuoden 2026 aikana. Amazonin pitkän aikavälin suunnitelmana on laukaista yhteensä 3 232 satelliittia matalalle Maan kiertoradalle, joten nykyinen noin 400 satelliitin konstellaatio on vasta pieni osa lopullisesta kokonaisuudesta. Amazonin tarkoitus on luoda Leo-palvelusta varteenotettava kilpailija StarLinkille, vaikka StarLinkillä onkin valtava etumatka satelliittien määrässä ja siten myös maantieteellisessä kattavuudessa. StarLinkillä on nykyisin käytössä yli 10 000 satelliittia. Yhtiö on aloittanut ennakkorekisteröinnin tuleville käyttäjille, mutta ei ole vielä kertonut tarkkoja tietoja hinnoittelusta tai siitä, millä maantieteellisillä alueilla palvelu avataan ensin. Sen sijaan Amazon on avannut hieman teknisiä tietoja asiakaspäätelaitteista. Tarjolle on tulossa kolme erilaista vastaanotinta: pienikokoinen Nano-pääte, joka yltää jopa 100 Mbps nopeuksiin, keskikokoinen Pro-malli, jonka luvataan tarjoavan enintään 400 Mbps nopeuksia, sekä suurikokoinen Ultra-vastaanotin, jonka luvataan saavuttavan jopa 1 Gbps nopeudet ideaalitilanteessa. Vaikka palvelun käynnistys näyttää olevan aikataulussa, alan aiempi kehitys viittaa siihen, ettei ensimmäisiltä käyttäjiltä kannata odottaa täysin hiottua kokemusta. Kun SpaceX toi Starlinkin varhaisen "Better Than Nothing Beta" -vaiheen markkinoille vuonna 2020, yhtiöllä oli jo lähes 900 satelliittia kiertoradalla, mutta siitä huolimatta palvelu oli rajattu vain tietyille alueille Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Käyttäjäkokemuksissa raportoitiin tuolloin muun muassa satunnaisia katkoja, herkkää reagointia esteisiin, kuten puihin ja rakennuksiin, sekä vaihtelevia latausnopeuksia noin 50-150 megabitin välillä sekunnissa.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Sony lakkauttaa PS3 ja PS Vita -konsoleiden digitaaliset pelikaupat

Petteri Pyyny — Wed, 8 Jul 2026 19:03:10 GMT

Sony on ilmoittanut lakkauttavansa kahden pelikonsolinsa digitaaliset pelikaupat. Yhtiö ilmoitti, että sekä PlayStation 3:n että käsikonsoli PS Vitan verkkokaupat suljetaan vuoden 2027 aikana - lopullisesti. Ensimmäisenä digitaalinen PlayStation Store suljetaan Lähi-Idän ja Latinalaisen Amerikan asiakkailta, joiden osalta pelikaupat sulkeutuvat jo vuoden 2026 loppuun mennessä. Muille alueilla sulkeminen tapahtuu heinäkuussa 2027. Sulkemisen jälkeen kummallekaan konsolille ei voi enää ostaa digitaalisia pelejä, mutta yhtiö lupaa jo aiemmin digitaalisesti ostettujen pelien uudelleen lataamisen toimivan vielä jatkossakin. Sony ei kuitenkaan erikseen täsmentänyt kauanko aiemmin ostettujen digitaalisten pelien lataaminen jatkuu tulevaisuudessa. Päätös on sinänsä irvokkaassa ristiriidassa sen osalta, että Sony ilmoitti viime viikolla lopettavansa fyysisten pelilevyjen julkaisemisen kokonaan. Tulevaisuudessa tulemme siis näkemään tilanteita, joissa tulevat PlayStationin sukupolvet ovat täysin digitaalisten peliostojen varassa - ja kun pelikauppa aikanaan suljetaan, alkavat jo ostetut pelitkin katoamaan. Toki, Sony on sinänsä tukenut kumpaakin konsolia pitkään: PlayStation 3 tuli myyntiin alunperin jo vuonna 2006 eli sitä tuettiin yli 20 vuoden ajan. Ja myyntilukujen valossa pettymykseksi osoittautunut käsikonsoli PlayStation Vita julkaistiin sekin jo vuonna 2012 eli senkin digitaalista pelikauppaa Sony tuki noin 15 vuoden ajan. Mutta päätös ei varmastikaan hillitse ympäri maailmaa vellovaa keskustelua siitä, omistavatko pelaajat ostetun pelinsä - ja ostetaanko peliin vain väliaikainen käyttöoikeus. Esimerkiksi PC-maailman suurinta pelikauppaa pyörittävä Valve joutui jo pari vuotta sitten myöntämään virallisesti, että Steamin kautta ei myydä pelejä, vaan oikeuksia pelata tiettyä peliä.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Kajaani vahvistaa asemaansa supertietokoneiden keskuksena – suomalainen IQM toimittaa 150 kubitin kvanttitietokoneen

Janne Yli-Korhonen — Wed, 8 Jul 2026 16:06:53 GMT

Kajaani on vankistamassa asemaansa yhä vahvemmin Euroopan supertietokoneiden ja tekoälylaskennan pääpaikkana. Vasta toukokuussa CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen datakeskuksessa Kajaanissa otettiin virallisesti käyttöön Suomen uusi kansallinen Roihu-supertietokone, joka kolminkertaisti maan kansalliset laskentaresurssit. Nyt Kajaanin konesali on saamassa entistä järeämpää vahvistusta, kun suomalainen IQM Quantum Computers on valittu toimittamaan LUMI-tekoälytehtaan uusi kvanttitietokone. Uusi järjestelmä on nimeltään LUMI-IQ, ja sen laitteistona toimii IQM Halocene H4. Kyseessä on ensimmäinen ja lajissaan edistynein paikallisesti asennettava suprajohtava kvanttitietokone, joka sisältää ensimmäisessä vaiheessaan 150 korkealaatuista kubittia eli kvanttibittiä. Investointi on merkittävä yhteiseurooppalainen hanke, jota rahoittavat EuroHPC-yhteisyrityksen ohella Suomi, Tšekki, Norja ja Puola. Järjestelmä on suunnitelman mukaan tarkoitus toimittaa ja ottaa käyttöön syksyllä 2027 CSC:n uudessa datakeskuksessa Kajaanin Renforsin Rannassa. LUMI-IQ integroidaan osaksi jo olemassa olevaa LUMI-tekoälytehdasta, joka on Euroopan unionin suurin lajissaan.

"Jo ensimmäinen vuonna 2027 toimitettava järjestelmä sisältää uusinta teknologiaa edustavan 150 kubitin kvanttiprosessorin. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Seuraavien vuosien aikana LUMI-IQ kehittyy virheensietoiseksi kvanttitietokoneeksi useiden kubittien määrää kasvattavien ja suorituskykyä parantavien päivitysten myötä. Näin LUMI-tekoälytehtaasta rakentuu maailmanluokan eurooppalainen hybridiympäristö, jossa yhdistyvät tekoäly ja kvanttilaskenta", sanoo CSC:n kvanttiteknologioiden päällikkö Mikael Johansson.

Kvanttitehostetun tekoälyn avulla tutkijat ja yritykset voivat ratkoa sellaisia monimutkaisia ongelmia optimoinnissa, simuloinnissa ja datan analysoinnissa, jotka ovat nykyisten laskentamenetelmien ulottumattomissa. Käytännössä tämä voi näkyä tulevaisuudessa nopeampina tieteellisinä läpimurtoina esimerkiksi materiaalitieteissä, energiasektorilla sekä lääketieteessä. Esimerkiksi aiemmin käyttöönotetun Roihun avulla on jo väläytelty mahdollisuutta tehdä jopa koko Suomen populaation kattavia lääketieteellisiä mallinnuksia biopankkien rekisteridatasta, ja uusi kvanttivahvistus vie nämä mahdollisuudet entistä pidemmälle.

"Erityisesti startup-yrityksille ja pk-yrityksille pääsy johtavaan tekoäly- ja kvanttialustaan on erittäin tärkeää. Yritysten ei tarvitse tehdä korkeita alkuinvestointeja ja hankkia itse vaativaa laskentainfrastruktuuria. Lisäksi tarjoamme asiantuntijatuen, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään infrastruktuuria tehokkaasti", sanoo LUMI-tekoälytehtaasta vastaava johtaja Pekka Manninen CSC:ltä.

IQM:n toimitusjohtaja Jan Goetz puolestaan summaa IQM Halocenen toimittamisen CSC:lle tarkoittavan, että Euroopan tehokkain kvanttitietokone sijoittuu yhteen maailman johtavista tieteellisen laskennan ympäristöistä. Goetzin mukaan tämä on merkittävä virstanpylväs IQM:lle, CSC:lle, Suomelle ja Euroopan kvanttiekosysteemille.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Uudet tekoälymallit joutuvat EU:ssa syyniin ennen julkaisua – sääntely alkaa jo elokuussa

Janne Yli-Korhonen — Wed, 8 Jul 2026 11:11:19 GMT

Euroopan unioni valmistautuu tekoälyn tuomiin mullistuksiin ja riskeihin, sillä tekoälysäädöksen eli AI Actin keskeisten osien täytäntöönpano alkaa jo tänä vuonna 2. elokuuta. Euroopan komission esittelemä uusi toimintasuunnitelma asettaa kehittyneille tekoälymalleille ehdot, joiden mukaan ne on arvioitava ja niihin liittyvät riskien vähentämistoimet määritettävä ennen kuin malleja saa lainkaan tuoda EU:n markkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teknologiajättien uusimmat tekoälyversiot joutuvat jatkossa EU:n tarkastuksen läpi ennen kuin ne voidaan julkaista eurooppalaisille kuluttajille esimerkiksi ohjelmistopäivitysten muodossa. Helpottaakseen yritysten taakkaa säädöksen noudattamisessa komissio ja EU:n tekoälytoimisto ovat vahvistaneet yleiskäyttöisen tekoälyn käytännesäännöt, jotka julkaistiin alun perin viime vuoden heinäkuussa. Nämä säännöt kattavat kolme keskeistä osa-aluetta, jotka ovat läpinäkyvyys, tekijänoikeudet sekä turvallisuus. Niiden avulla tekoälykehittäjät voivat osoittaa noudattavansa lakia vapaaehtoisen sitoumuksen kautta, mikä vähentää heidän hallinnollista taakkaansa ja lisää oikeusvarmuutta. Säännöstön allekirjoittajien listalta löytyvätkin jo alan suurimmat nimet, kuten Google, OpenAI, Microsoft, Amazon ja Anthropic. EU:n tiukan linjan taustalla on huoli siitä, miten kehittyneet mallit muuttavat kyberturvallisuutta. Komission mukaan tekoäly on rikollisille tehokas työkalu, jonka avulla voidaan automatisoida hyökkäyksiä, tunnistaa järjestelmien haavoittuvuuksia ja kiihdyttää kyberhäiriöiden tehtailua aiempaa nopeammin.

"Kyberturvallisuuden käsite muuttuu tekoälyn myötä. Meidän on pysyttävä muutoksessa mukana. EU:n perusta on vahva, joten pystymme mukauttamaan toimiamme uuden teknologian synnyttämiin haavoittuvuuksiin. Hyödyntämällä ja teroittamalla nykyisiä valmiuksiamme, verkostojamme ja sääntelyämme voimme vahvistaa digitaalista toimintaympäristöämme suojaavaa kyberturvaa", toteaa Henna Virkkunen, teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja.

EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISA ja komission yhteinen tutkimuskeskus rakentavat parhaillaan turvallista testausalustaa, jossa kriittisten alojen, kuten rahoituksen, energian ja terveydenhuollon, toimijat voivat testata tekoälyä simuloiduissa ympäristöissä. Organisaatioita kannustetaan ottamaan käyttöön jo olemassa olevia tekoälyvalmiuksia ja avoimen lähdekoodin malleja haavoittuvuuksien nopeampaa paikkaamista varten, minkä lisäksi komissio vauhdittaa eurooppalaisten tekoälyratkaisujen kehitystä käynnistämällä EU Grand Challenge -innovaatiokilpailun yrityksille ja tutkijoille. Sääntelyn odotetaan voimistuvan entisestään lähivuosina, sillä komissio suunnittelee julkaisevansa ehdotuspyynnön erillisen kyberturvallisuuden arviointitoiminnan käynnistämiseksi vuonna 2027. Tämä uusi kapasiteetti tulee tukemaan tekoälytoimiston työtä tekemällä riippumattomia kolmannen osapuolen arviointeja maailmanlaajuisesti. Lisäksi laitteisto- ja ohjelmistotuotteiden sisäänrakennettua turvallisuutta vaativa kyberresilienssisäädös on määrä ottaa käyttöön vuoden 2027 loppuun mennessä. Kuluttajille tämä kokonaisuus lupaa pitkällä aikavälillä paremmin suojattuja palveluita ja laitteita, mutta kääntöpuolena tiukat arviointiprosessit saattavat jatkossakin viivästyttää kaikkein uusimpien tekoälyominaisuuksien rantautumista Euroopan markkinoille muuhun maailmaan verrattuna.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit

Ja taas mennään: Torstaina EU:ssa koetetaan puskea taas yksityisyyden tuhoava Chat Control -lakiesitys läpi

Petteri Pyyny — Wed, 8 Jul 2026 04:10:00 GMT

Euroopan Unionin päätöksenteossa ja lobbausorganisaatioissa vahvoja toimijoita, jotka haluavat puskea läpi vaikka väkisin kansalaisten digitaalisen yksityisyydensuojan murentavan lainsäädännön. Kyseessä on tietysti lakialoitteesta, joka ei yksinkertaisesti vain suostu kuolemaan, eli ns. Chat Control -laista. Lyhykäisyydessään, Chat Control -lakia kannattavien tahojen lopullinen tahtotila on se, että kaikki salattu viestiliikenne muuttuisi laittomaksi koko Euroopan Unionin alueella, kaikkien kansalaisten ja organisaatioiden välillä. Tätä perustellaan sillä, että viranomaisten pitäisi pystyä valvomaan viestiliikennettä, joka on mahdotonta vahvan salauksen vuoksi. Ja tärkein kulma lakialoitteen kannattajilla on perinteinen "..ajatelkaa edes lapsia!" -argumentti. Tuon ajatuksen siitä, että lapsia voidaan suojella netin hirveyksiltä vain sillä tavalla, että meidän jokaisen kaikki viestit olisivat lopulta viranomaisten luettavissa, on nielaissut mm. Suomessa toimiva Pelastakaa Lapset ry, joka on kampanjoinut vahvasti lakialoitteen puolesta. Lakiesitys on kaadettu jo monta kertaa EU:n päätöksentekoelimissä, koska poliitikotkin ovat päätelleet, että laki tunkeutuisi niin syvälle ihmisten perusoikeuksiin. Mutta lakia ajavat tahot ovat äärimmäisen fiksuja byrokratian suhteen: aina, kun lakialoite olisi ollut kaatumassa jossain vaiheessa, se on vedetty pois esityslistalta. Kun lakialoitetta ei koskaan ole varsinaisesti kaadettu, sen voi aina palauttaa uudestaan käsiteltäväksi, kun poliittiset voimasuhteet vähänkään muuttuvat.

Tilanne nyt

Lopulta voimaan saatiin eräänlainen torso versio Chat Control -lakiesityksestä, jota kutsutaan yleisesti Chat Control 1.0:ksi. Tuossa viime talvena syntyneessä sovussa hyväksyttiin lopulta Chat Control 1.0, jota Suomikin asettui tukemaan. Sen erikoisuus oli siinä, että se ei varsinaisesti vaatinut mitään tai tehnyt mitään pakolliseksi, vaan toivoi, että viestisovellukset, kuten WhatsApp ja Signal ryhtyisivät skannaamaan digitaalisesti käyttäjiensä lähettämät viestit ja vertaamaan niiden sisältöä laittoman materiaalin tunnistetietoihin. Mikäli viesteistä löytyy jotain epäilyttävää, niiden lähettäminen estettäisiin. Mutta tietojemme mukaan yksikään yritys tai viestipalvelu ei koskaan ottanut skannausta käyttöön. Sen voimassaolo ei kestänytkään kuin hetken, sillä sille ei myönnetty enää jatkoaikaa maaliskuussa 2026 pidetyssä EU-parlamentin äänestyksessä.

Torstaina tapahtuu

Mutta kuten aina ennenkin, lakialoitteen kannattajat eivät luovuta. Nyt Eurooppa-neuvosto eli epävirallisesti EU:n huippukokous sekä Euroopan parlamentin konservatiiveja edustava puolua European People's Party (EPP) yrittävät ajaa Chat Controlia jälleen läpi, mutta ohituskaistan kautta. EPP:hen kuuluvat suomalaisista puolueista kokoomus sekä kristillisdemokraatit. Kyseiset tahot pyrkivät saattamaan jo maaliskuussa kuopatun, hetken aikaa voimassa olleen Chat Control 1.0 -lainsäädännön uudestaan voimaan. EU-lakien mukaan jo kuopattua sääntelyä ei voida kuitenkaan herättää henkiin, joten Eurooppa-neuvosto ja EPP aikovat kirjoittaa jo kerran hyväksytyn Chat Control 1.0 -lakiesityksen sanasta sanaan uudestaan (PDF, saksaksi). Tällä viikolla pidetään viimeinen EU-parlamentin täysistunto ennen syyskuuhun saakka kestävää kesätaukoa, joten tämä uusi/vanha lakiesitys ("Chat Control 1.1", ehkä?) aiotaan tipauttaa parlamentin päätettäväksi jo torstaina 9.7.2026. Lakiesitystä ei tietenkään normaalisti voitaisi koskaan tuoda muutaman viikon varoitusajalla parlamenttiin, mutta koska lakiesitys on sanasta sanaan sama kuin edellinen, se onnistuu EU-lainsäädännössä olevan porsaanreiän kautta. Tällä kikkailulla lakialoitteen ei tarvitse ikäänkuin aloittaa matkaansa lainsäädäntöprosessin alusta, vaan se voi hypätä suoraan parlamentin äänestyspöydälle. Näin siitäkin huolimatta, että kyseisen lakiesityksen edellinen - identtinen versio - ehti olla voimassa vain hetken, kunnes sen voimassaoloa ei enää jatkettu maaliskuussa 2026. Saksalaisen uutismedia Heisen tietojen mukaan (saksaksi) Saksan hallitus on prosessin tärkein edistäjä tällä kertaa.

Vaikutusmahdollisuudet?

Koska lakialoite tuodaan suoraan europarlamentin pöydälle, on suorin tapa vaikuttamiselle se, että kertoo suomalaisille europarlamentaarikoille oman mielipiteensä lainsäädännön tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Fight Chat Control -sivusto listaa suomalaiset MEPit ja heidän tiedossa olevat kantansa lakialoitteeseen.

Pysyvä linkki uutiseen | Käyttäjäkommentit